tiistai 30. elokuuta 2016

Ihana Dotted rays / Lovely Dotted rays


Malli/Pattern: Dotted rays by Stephen West
Langat/Yarns: Hedgehog fibres Skinny Singles, Snailyarn Merino Single, Unicorn Tails by Malabrigo, Tosh Merino Light.



Vilnassa neulottu Dotted rays jäi kokonaan laatikkoneuleiden jalkoihin. Huivissa on käytetty ohuita yksisäikeisiä merinolankoja, joista osa on ostettu suoraan maestrolta itseltään, osa Jyväskylän festareilta.

New Dotted rays -scarf knitted Vilnius has remained completely without attention because of BOX sweaters. Scarf in made of thin merino yarns, some of which are purchased directly from the maestro himself and some from Jyväskylä knitting festival.


Se on ihana, ihana, ihana!

The scarf is so lovely! I love it!

maanantai 29. elokuuta 2016

Vielä yksi laatikko ja tuubihuivi / One more BOX and TUBE

Yksi yksinäinen koneneulottu laatikko on vielä esittelemättä. Tämä laatikko on käytännössä toisinto tästä viime syksyn laatikosta.

There is one lonely machine knitted BOX sweater left. This BOX is practically just a version of this BOX from last autumn.


BOX V
Midara Roma, 100 % virgin wool, 190 g.


BOX V:n leveys on 60 cm ja pituus 65 cm. Hihoissa on enemmän pituutta kuin BOX II:ssa.

The  width of this BOX is 60 cm and length 65 cm. The sleeves are longer than in BOX II.


Pelastin koneellani myös yhden ufoksi (UnFinished Object eli kesken jäänyt) jääneen neuleen langat tuubiksi.

I also ripped one unfinished knitting object (UFO) and knitted a tube scarf with my knitting machine.



Teal TUBE
Holst Garn Coast Kingfisher, 55% merino, 45% cotton, 190 g.



Nyt ei enää löydy ufoja nyssäköistäni!

I do not have unfinished projects anymore!

torstai 25. elokuuta 2016

Pellavaiset laatikot / Linen BOXes

Kaikista tyytyväisin olen pellavalaatikoihini!

I am most satisfied with linen boxes!



Linen BOX I,
Siulas linen 4ply yarn, 330 g.

Linen TUBE scarf,
Siulas linen 4ply yarn, 140 g.





Himo keltaiseen syttyi viime keväänä, kun näin laukkuosastolla okrankeltaisen pienen käsilaukun. Se oli saatava! Kesällä ostin vielä sitruunankeltaisen ja krominkeltaisen laukun. Vilnan lankakaupoissa en muuta värejä juuri nähnytkään kuin keltaisia.

Keltainen ei sovi minulle kylmää sitruunakeltaista lukuunottamatta, enkä halua käyttää sitä lähellä kasvojani. Se on kuitenkin hyvä kontrasti sinisille ja harmaille, jotka taas ovat omia värejäni.

Vastapainoksi keltaisella hurjastelulle neuloin vielä hillitymmän tummansinisen ja harmaan laatikon.


My addict to yellow color flamed last spring, when I saw a small handbag in ocher yellow tone in bag store. I just had to buy it! In the summer I bought two bags more: one lemon yellow and crome yellow. In Vilnius I just saw only yellow yarns.

Yellow does not suit me at all. Only exception is cold lemon yellow, that is my color. However I do not want to use yellow tone close to my face. Anyway, yellow is a good contrast to the blue and gray, which again are my colors.

To counteract this the yellow foolery I knitted one more BOX with dark blue and gray linen yarn.



Linen BOX II,
Siulas linen 4ply yarn, 330 g.



Pellavalaatikoiden leveys on 80 cm ja pituus 70 cm.


The width of BOXes is 80cm and a length 70 cm.

tiistai 23. elokuuta 2016

Laatikkoneuleita II / BOX Sweaters II

Holstien tuhoamisen jälkeen halusin testata, kuinka käsinvärjätty Rohrspatz & Wollmeisen Lace -lanka taipuu koneelle.

After using all Holst Garn yarns I wanted to test, is handdyed Rohrspatz Wollmeise Lace suitable for knitting machine.


Hyvinhän se taipui!

It is, absolutely!







































Purple BOX,
Rohrspatz & Wollmeise Lace Lila Ludmila, 100 % superwash merino, 300 g.





Wollmeisen Lace myydään 300 g:n vyyhdeillä, joka riitti mainiosti yhteen puseroon. Hihat ovat aavistuksen verran vajaamittaiset.

Wollmeise Lace is sold in skeins of 300 g of yarn, which was enough to one sweater. However, the sleeves are slightly less than full length.













































Black BOX,
Rohrspatz & Wollmeise Lace 82 Pb, 100 % superwash merino, 300 g.

Bonnilaisen myyjän rohkaisemana hankin itselleni Lace -lankaa myös mustana. Tarkalleen ottaen värisävyn nimi on Pb eli lyijy. Vyyhdillä lanka näytti tasaisen mustalta. Myyjä kertoi, että värisävy on lähempänä tummaa harmaata ja epätasainen, kuten käsinvärjätty vanka aina on. Oikeassa oli. Olen ihan varma siitä, että tämä pusero tulee olemaan arkivaatetukseni kulmakivi tänä syksynä!

The yarn shop keeper in Bonn encouraged me to buy this yarn in this color tone. The name of this tone is Pb (the chemical symbol for lead). In hanks yarn looked like solid black. The seller told me that the color is closer to dark gray and it is semi solid, such as handdyed yarn always is. She was right. I am quite sure that this sweater will be the cornerstone of my everyday outfit this fall!

Erityisen tyytyväinen olen mustan BOXin pääntiehen. Se istuu hyvin.

I am particularly pleased with the neckline of this sweater. It fits well.



Molemmat BOXit ovat 65 cm leveitä ja 65 cm pitkiä. Myös väljyys ja pituus osuivat tässä setissä nappiin!

Both BOX sweaters are 65 cm wide and 65 cm long. Also, this lenght and width is perfect for me.

maanantai 22. elokuuta 2016

Laatikkoneuleita I / BOX sweaters I

Arki on rynninyt Lepopuikolle sellaisella voimalla, että hengästyttää. Menee voimat ja uuvuttaa. Neulomishommat eivät luista, vaikka ideoita olisi, mutta eipä ole niille juuri nyt aikaakaan.

Everyday life has arrived with such force that I am out of breath, exhausted and powerless. Knitting projects are not working. I do have lot of ideas, but I don't not have any time for knitting.

Laatikot olen sentään saanut viimeinkin viimeisteltyä. Urakka paisui melko suureksi, sillä tulin koneneuloneeksi osat peräti seitsemään puseroon! Meinasin jo lannistua urakkaani, mutta etenin sitkeästi sauma kerrallaan.

Finally I got all my BOX sweaters finished although the BOX project swelled up pretty big, because I knitted parts for seven sweaters in all! I almost disheartened, but proceeded stubbornly one seam at a time.


Muistan kuitenkin selkeästi heinäkuiset suunnitelmani koneneuleiden suhteen. Ensiksi halusin käyttää kaikki Holst Garnin Supersoft -keräni katumusharjoituksena kesän lankahankinnoille. Holsteja oli sekalainen kokoelma erilaisissa harmaan sävyissä, määrät tai värierät vaihtelivat 50 g - 250 g väriä kohden. Älä kysy, mitä olin miettinyt ne hankkiessani.

However, I remember clearly what I planned to with my knitting machine in July. First of all, I wanted to use all Holst Garn Super Soft -balls as a penance for my summer yarn purchases. I had a mixed collection of various shades of gray ranged from 50 g - 250 g per color. Do not ask me what I had thought about them when purchasing.








































Gray BOX
Holst Garn Supersoft, 100 % wool, 250 g.

























Ensimmäisestä laatikosta tuli tämän sarjan suurin: leveyttä siinä on 70 cm ja korkeutta 60 cm.

The first BOX sweater in this series became the largest: the width is 70 cm and height of 60 cm.









































Toiseen laatikkoneuleeseen upotin kaikki tummat ja vaaleat harmaat Holstit.


I used all the dark and light gray yarns for the second BOX sweater.








































Dark and Light BOX
Holst Garn Supersoft, 100 % wool, 200 g.








































Tämä laatikko  on vastaavasti mitoiltaan sarjan niukin: leveyttä siinä on vain 55 cm ja korkeus on 60 cm.

This BOX is the narrowest: it is only the width of 55 cm and a height of 60 cm.








































Selkäpuolelta näkyy, että tummaa harmaata on kahta eri sävyä.

In the back there are two different shades of gray.


Loput Holstit surautin tuubihuiviksi.

I used all left over yarn for tube scarf.








































Gray TUBE,
Holst Garn Supersoft, 100 % wool, 170 g.








































Aika kiva setti, vai mitä?

Pretty nice set, or what?






perjantai 19. elokuuta 2016

Kirjajulkkareissa



Toissapäivänä juhlittiin Puikkomaisteri Tiina Kaarelan uusinta Lapaskirjaa Nikolai II -laivalla. Kirjan kustantajana on jälleen Moreeni ja kuvat ovat Susa Junnolan käsialaa. Minutkin oli kutsuttu mukaan iltaan, jossa kirja julkistettiin bloggareille ja toimittajille. Mukana oli myös perheenjäseniä, ystäviä ja kustantamon edustajia.




Kuten Puikkomaisterin Sukkakirja viime vuonna, myös Lapaskirja teki minuun suuren vaikutuksen huolitellulla ulkoasullaan jo ensi silmäyksellä. Kirjan teksti on selkeää ja helppolukuista, ohjeet on kirjoitettu napakasti ja kaaviot riittävän isoja ja yksiselitteisiä.

Hyvän neulekirjan tunnistaa laadukkaasta kuvituksesta. Neuleen kuvaaminen on vaativaa, sillä muutamalla kuvalla pitäisi kertoa iso määrä informaatiota: ulkonäkö, rakenne, muotoilut ja pintastruktuuri. Junnola osaa kuvata neulepintaa niin hyvin, että niistä voi nähdä, miltä neulos tuntuu. Saisipa perusbloggarikin joskus neuleistaan näin laadukkaita kuvia!

Puikkomaisteri on käyttänyt malleissaan perinnekuvioita moderneilla värityksillä, mutta mukana on myös muulla tavoin kuvioituja käsineitä, kuten kirjopatenttia, erilaisia raidoituksia, väriosioiden sekä pintaneuleiden yhdistelmiä. Perheenjäsenet, ystävät tai muuten läheiseksi koetut henkilöt ovat toimineet mallien innoittajina ja nimen antajina. Erityisen viehättävää on, että kunkin käsineen taustatarina kerrotaan lukijalle.




Lapaskirja on juuri sellainen kirja, jota selailee mielellään kerta toisensa jälkeen. Jokaisella selailukerralla silmä huomaa jonkin uuden yksityiskohdan. Selailujen jälkeen tekee mieli tarkastella kuvallista sisällysluetteloa, valita sen hetkiset suosikit ja lukea niiden taustatarinat. Sitten onkin valmis jo luomaan silmukoita puikolle.




Minua miellyttävät erityisesti kirjopatenttiset Allisonit. Kirjopatentti tai briossineule on juuri nyt pinnalla sekä meillä että maailmalla. Minäkin olen viehättynyt brioisseista ja viritellyt mielessäni erilaisia briossineuleita jo jonkin aikaa, mutta vasenkätisenä neulojana olen ollut melko arka aloittamaan, sillä englanninkieliset ohjeet ovat tuntuneet kovin monimutkaisilta, kuten Puikkomaisterikin toteaa Lapaskirjassaan. Ehkäpä rohkaistun nyt tarttumaan briossiin, kun Puikkomaisteri on tekniikan selättänyt ja tiivistänyt kaavioon.




Kansikuvan lapasmalli Tiia kuiskuttelee myös puikolle pääsystä...

Lapaskirjan taustojen lisäksi kuulimme, että Puikkomaisteri aikoo jatkaa neulekirjojen kirjoittamista, mikä on tietysti erittäin mukavaa kuultavaa. Luvassa lienee siis ainakin kirja päähineistä ja kenties jatkoa Sukkakirjalle. Puikkomaisteri järjestää myös Neulebaari-iltoja elo-syyskuussa.

Kirjan julkistamisen lisäksi oli tietysti mukavaa nähdä toisia bloggareita ja vaihtaa kuulumisia. Osa oli tuttuja ja osa uusia tuttavuuksia. Olin tällä kertaa liikkeellä ilman neuletta, sillä paluu takaisin työhön ja arkeen vie nyt voimat ja ajan.

Onnittelut Puikkomaisterille onnistuneesta ja helposti lähestyttävästä Lapaskirjasta! Kiitokset kutsusta, Puikkomaisteri ja Moreeni!


I'm sorry, but this time I write only in Finnish. Tiina Kaarela (puikkomaisteri in Ravelry) released a new knitting book, and I was involved in the publication event of the book .

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Uusi mekko / New Dress

Arki käynnistyy huomenna. Sitä ennen haluan jakaa vielä yhden lomamuiston.

I'll return to work tomorrow. In the meantime, I want to share one more memory of this summer holiday.




Vilnassa eräässä kahvilassa henkilökunnalla oli työasuna upeat, yksinkertaiset, liehuvahelmaiset pellavamekot. Ne tekivät minuun suuren vaikutuksen. Niiden yksinkertainen leikkaus imarteli useimpien työntekijöiden vartaloa. Mekkojen intensiivinen royalinsininen väri kiehtoi minua niin, etten meinannut saada silmiäni irti niistä.

Muistelin kauniita mekkoja vielä kotiin palattuani ja oli ihan pakko pistäytyä lähimmässä kangaskaupassa varmistamassa, ettei royalinsinistä pellavaa varmasti ole myytävänä niin kuin yleensä tällaisessa tilanteessa käy. Suureksi yllätyksekseni sellaista oli myytävänä, vieläpä pehmeäksi ja laskeutuvaksi käsiteltynä.

Seuraavaksi jouduin miettimään, mistä löydän riittävän yksinkertaisen kaavan liehuvahelmaiseen mekkoon. Kaivoin valmiskaavojani, selasin vuosikerroittain ompelulehtiä ja roikuin tuntikaupalla Pinterestissä, kunnes välähti: matkamuistoksi Lontoosta ostettu Merchant  Millsin The Trapeze!


In Vilnius, in one cafe the staff was wearing stunning, simple, fluttering linen dresses. Dresses made a big impression on me. A simple cut of dresses flattered different body types. The intensive royal blue color fascinated me so that I could hardly get my eyes off those dresses.

I thought back to those beautiful dresses even after returning home and I just had to stop by my nearest fabric store ensuring that beautiful royal linen fabric is not available as usual. After all, I found a perfect fabric.

The next problem was, where to find a sufficiently simple pattern. I dug my pattern stash, went through all my sewing magazines, and hung for hours Pinterest until I realized: The Trapeze dress pattern by Merchant & Mills bought as a souvenir from London!



Siinä se oli! Helmaan lisäsin pituutta 15 cm ja jätin hihan kellotukset pois. Muuten seurasin uskollisesti kaavaa. Aluksi minua hieman oudoksutti se, että kaavaan on sisällytetty saumavarat. Pelkäsin, etten saa mekosta istuvaa, kun en tiedä, missä ommeljuova kulkee, mutta mitään ongelmaa ei ilmennyt.

That was it! I followed the pattern faithfully, but added to hem length of 15 cm and left sleeve widenings off. At first it was strange to me that the pattern included the seam allowance. I was afraid that I can not get it properly fitted, when I do not know where the seam goes. My fears were useless. 




Olin ehtinyt jo hieman harmitella näin yksinkertaisen ja kalliin kaavan ostoa, mutta en harmittele enää. Mekko istuu minulle kuin valettu!

The dress fits me perfectly! I had already regretted that I bought so simple but expensive pattern and may newer use it.



maanantai 1. elokuuta 2016

Heinäkuun hommia / Various projects in July

Neulefestareiden ja Vilnan reissun jälkeen sain olla kotona yksikseni ilman perhettä viikon verran. Kiireinen reissailu ympäriinsä veti veronsa ja runsas lankojen ostelu sai aikaan ostokrapulan, mutta jotain sentään jaksoin puuhaillakin. Arvatkaapa, mitä tein?

After Jyväskylä knit Festival and trip to Vilnius trip I got to be home by myself without a family for a week. Busy travelling around took my powers and buying so much yarn caused me  a hangover, but something I managed to do, after all. Guess what I did?





Koneneuloin uusia laatikkoneuleita tulevaa syksyä ajatellen peräti viisi kappaletta. Tällä kertaa käytin heti uusia lankojani kuten Rohrspatz & Wollmeisen Lace -lankaa ja Miradan Romaa, mutta tasapainon vuoksi käytin myös kaikki Holst Garn -langat lankavarastoni uumenista. Kaikki mainitut soveltuvat erinomaisesti koneneuleisiin.

I knitted with knitting machine and made some new BOX knits for upcoming autumn as many as five pieces. This time I used my new yarns as Rohrspatz Wollmeise & Lace yarn and Mirada Roma, but the sake of balance I also used all Holst Garn yarn from the depths of my stash. All the above are well suited for knitting machine.




Koneneulonta on parasta lääkettä lankojen ylenmääräisestä ostelusta tulleeseen morkkikseen, sillä neuleiden osat valmistuvat nopeasti muutamassa tunnissa. Minultakin hävisi yli 1300 g lankaa nyssäköistäni muutamassa päivässä ja sain käytettyä myös yhden UFOksi jääneen neuleen langat tuubihuiviin. Koneella neulotun neuleen osien kokoaminen käsin vie todella paljon aikaa, jopa kymmenkertaisesti neulomisaikaan nähden. En kuitenkaan halua ommella neuleiden saumoja ompelukoneella, sillä käsin ommellen saan saumoista siistit ja jopa huomaamattomat. Neulon myös pääntiet käsin siistimmän ja istuvamman lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Esittelen valmiit laatikkoneuleet myöhemmin, kunhan saan ne viimeisteltyä.


Knitting with machine is the best medicine for hangover caused by enormous yarn buying Because knitwear parts will be completed quickly in a few hours. I lost more than 1 300 g of yarn in a few days, and I even used the yarn of one never finished sweater and translate it to new tube scarf. However, the assembly of machine knitted garments takes a lot of time, up to tenfold. Still I do not want to sew seams on sewing machine, because by hand-stitching I can get the seams even unnoticeable. I also knit all collars by hand to achieve perfect fit.

I will present finished BOX knits later.


Laatikkoneuleiden lisäksi istahdin pitkästä aikaa myös ompelukoneen ääreen. Ompelin muutamia tunikoita ystävälleni sekä ihanan pellavamekon itselleni. Tästä mekosta ja sen kaavasta kirjoitan myöhemmin lisää.

In addition, I sat in front of the sewing machine for a long, long time and sewed some tunics to my friend and this lovely royal blue linen dress to myself. I'll write more later for this dress and the pattern I used.




Neuloin myös loputtomalta tuntuvaa huivia Almazin jämälangoista. Vieläkään se ei ole valmis.

I also knit seemingly endless scarf. The yarn is left overs from Almaz mystery scarf. It's still not finished.




Värisävyt näissä neuleissa ovat harmoniset, mutta mielessä pyörivät Vilnasta ostetut keltaiset langat!

Colors in these knits are harmonic, but there are yellow yarns from Vilnius revolving in my mind!