Talvi tulee. Tarvitsin talviversion suosikkilaatikostani.
Winter is coming. I needed the winter version of my favorite BOX sweater.
Tämäkin BOX on neulottu koneella. Lankana on perusvarma Holst Garn Supersoft, väreinä värikartan tummin ja vaalein harmaa Graphite ja Silver Gray. Lankaa meni yhteensä 300g.
This BOX is also knitted with the machine. The yarn is one of my favorite Holst Garn Supersoft, in the darkest and lightest grays Graphite and Silver Gray. BOX took yarn total of 300g.
Pikkuinen perennatarhani on peittynyt lumeen. Istutin siihen pionin taimia viime kesänä. Nyt odotan, että ne selviävät talvesta ja kukkivat ensimmäisen kerran tulevana kesänä. Jotta voisin muistella perennapenkissäni uinuvia juurakoita paremmin, neuloin laatikkoneuleen, jossa toistuvat pionien kukkien värit. Lankana edelleen Holst Garn Supersoft, sävyjen nimet Aubergine, Peony ja Allium ja langan menekki oli yhteensä 290 g.
A little perennial garden is covered now with snow. I planted some peony seedlings there last summer. Now, I expect them to survive the winter and bloom for the first time in the coming summer. In order to be able to remember better my peonies sleeping in my garden, I knitted new BOX sweater with repeating my peony flower colors. The yarn was again Hols Garn Supersoft, yarn colors Aubergine, Peony and Allium. I used yarn total 290 g.
Jämälankavarastoa on taas laihdutettu yhden neuleen verran. Tässä neuleessa kokeilin, miten laatikkoni toimisi pitkänä takkina. Toimiihan se, mutta tuota pääntietä ja napitusta voisin hieman nostaa ylemmäs.
My left over yarn stash has been reduced by one knit. In this sweater, I tried to make my BOX work as a long cardigan. I did it, but next time I could slightly raise that neck and buttoning.
Saat siis tulla, talvi, vaikket olekaan suosikkivuodenaikani. Olen valmis.
So I am ready for you, winter, even if you are not my favorite time of year.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulekone/knitting machine. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulekone/knitting machine. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
maanantai 25. syyskuuta 2017
Pussilankaa / Outlet yarn
Piipahdin elokuussa Novitan outletmyymälään Korialla. Siellä silmiini osui yksinäinen pussi sekundalaatuista ohutta Cotton Mercerized -puuvillalankaa. Koska langan väri oli kaunis helmenharmaa ja hinta halpa, ostin pussin oitis enempää miettimättä.
I visited Novita's outlet store in Koria in August. There I found one lonely bag of remnant thin "Cotton Mercerized" cotton yarn. Because the color of the yarn was pretty pearl gray and the price was cheap, I bought a bag without further thought.
Kotona tutkailin saalistani tarkemmin. Lanka osoittautui entiseksi Novitan Kotiväeksi, joka on siis nyt nimetty uudestaan (100 g = 332 m). Pussi sisälsi 8 vajaata kerää samanväristä puuvillalankaa, tosin kerien värierä oli arvoitus.
At home, I viewed my prey more closely. The yarn turned out to be the old Novita Kotiväki, which is now renamed (100 g = 332 m). The bag contained 8 incompleted yarn balls of the same color, although batch of dyes were a mystery.
Neuloin koneella tiheyskokeiluja ja totesin langan soveltuvan mainiosti koneneuleeseen. Sitten tein laskelmia, viritin langat koneeseen ja aloin neuloa.
I knitted gauge tests with the machine and I found that the yarn was ideal for the machine knitting. Then I made some calculations, tuned the yarns to the machine and started to knit.
Lopputulos on mitä mainioin käyttöneule. Tykkään lopputuloksesta paljon, vaikka kerät olivat ainakin kahta eri värjäyserää ja langan paksuudessakin oli pientä vaihtelua. Arkineuleessa ei haittaa, vaikka kerien vaihtumiskohdat huomaa.
It turned to be the best everyday sweater ever! I like the result very much, even though balls were at least two different dyeing batches and there was also a small variation in the thickness of the yarn. Those little things does not matter in everyday sweater.
I visited Novita's outlet store in Koria in August. There I found one lonely bag of remnant thin "Cotton Mercerized" cotton yarn. Because the color of the yarn was pretty pearl gray and the price was cheap, I bought a bag without further thought.
Kotona tutkailin saalistani tarkemmin. Lanka osoittautui entiseksi Novitan Kotiväeksi, joka on siis nyt nimetty uudestaan (100 g = 332 m). Pussi sisälsi 8 vajaata kerää samanväristä puuvillalankaa, tosin kerien värierä oli arvoitus.
At home, I viewed my prey more closely. The yarn turned out to be the old Novita Kotiväki, which is now renamed (100 g = 332 m). The bag contained 8 incompleted yarn balls of the same color, although batch of dyes were a mystery.
Neuloin koneella tiheyskokeiluja ja totesin langan soveltuvan mainiosti koneneuleeseen. Sitten tein laskelmia, viritin langat koneeseen ja aloin neuloa.
I knitted gauge tests with the machine and I found that the yarn was ideal for the machine knitting. Then I made some calculations, tuned the yarns to the machine and started to knit.
Lopputulos on mitä mainioin käyttöneule. Tykkään lopputuloksesta paljon, vaikka kerät olivat ainakin kahta eri värjäyserää ja langan paksuudessakin oli pientä vaihtelua. Arkineuleessa ei haittaa, vaikka kerien vaihtumiskohdat huomaa.
It turned to be the best everyday sweater ever! I like the result very much, even though balls were at least two different dyeing batches and there was also a small variation in the thickness of the yarn. Those little things does not matter in everyday sweater.
sunnuntai 24. syyskuuta 2017
Yksinkertainen on kaunista / Simplicity is beautiful
Joskus parhaat ideat ovat hyvin yksinkertaisia.
Sometimes the best ideas are very simple.
Kuten tämä henkäyksenohut pellavaponcho.
Like this really thin linen poncho.
Vain kokoa piti vähän säätää. Ensimmäisessä oli silmukoita 176 ja kerroksia 600. Lopputulos on ehkä hivenen liian iso.
Only the size needed to be slightly adjusted. In the first one there were 176 stitches and 600 rows to knit. The end result may be a bit too big.
Toisessa silmukoita oli 160 ja kerroksia 525. Tämä tuntui taas hivenen liian pieneltä.
In the second version there were 160 stiches and 525 rows. This was a bit too small.
Mutta kolmas oli täydellinen. Silmukoita jälleen 90 ja kerroksia 550.
But the third version was perfect. Stiches again 90 and rows 550.
Lankana on käytetty Siulasin upeaa pellavaa ja neuleet on neulottu neulekoneella.
The yarn is fabulous lithuanian Siulas linen yarn and they are knitted by a knitting machine.
Sometimes the best ideas are very simple.
Kuten tämä henkäyksenohut pellavaponcho.
Like this really thin linen poncho.
Vain kokoa piti vähän säätää. Ensimmäisessä oli silmukoita 176 ja kerroksia 600. Lopputulos on ehkä hivenen liian iso.
Only the size needed to be slightly adjusted. In the first one there were 176 stitches and 600 rows to knit. The end result may be a bit too big.
Toisessa silmukoita oli 160 ja kerroksia 525. Tämä tuntui taas hivenen liian pieneltä.
In the second version there were 160 stiches and 525 rows. This was a bit too small.
Mutta kolmas oli täydellinen. Silmukoita jälleen 90 ja kerroksia 550.
But the third version was perfect. Stiches again 90 and rows 550.
Lankana on käytetty Siulasin upeaa pellavaa ja neuleet on neulottu neulekoneella.
The yarn is fabulous lithuanian Siulas linen yarn and they are knitted by a knitting machine.
sunnuntai 20. elokuuta 2017
Lepopuikko ei lepää kesälläkään! / I'm not resting in the summer either!
Tämä kesä suorastaan livahti ohi!
Kaikenlaista tuli puuhattua: puutarhatöitä, matkoja perheen kanssa, tapaamisia ystävien kanssa, rentoa oleilua kotona. Neuleita ja ompeluksia kertyi kesän aikana kuvattavaksi niin paljon, etten oikein tiedä, mistä päästä aloittaisin.
Ehkäpä tästä Veera Välimäen Fast Forward -neuleesta sopisi aloittaa.
Se valmistui nimensä mukaisesti vauhdikkaasti jo toukokuussa lankajemmastani löytyneistä Rico Designin Essential Cotton DK -lankojen jämistä. Harmaa pohjaväri on koottu kahdesta eri värierästä, mutta raidat häivyttävät somasti pienet sävyerot.
Kesäkuussa neuloskelin edelleen vain lankavarastoni uumenistä löytyneitä lankoja, kuten tätä paksua Schoeller + Stahlin Schulgarn -puuvillalankaa, jonka ei-toivottuna ominaisuutena on voimakas turpoaminen pesussa. Neule piti neuloa erityisen löysästi, jotta se olisi tiheydeltään sopiva pesun jälkeen. Mallina on Anna Verschikin Particular -toppi.
Kesän alussa neuloin vielä pari laatikkoneuletta vanhalla koneellani, lankana näissä molemmissa laatikoissa ja tuubeissa on HjerteGarnin pehmeä ja ohut Organic 350 Wool Cotton (55 % luomumerinovillaa, 45 % luomupuuvillaa, 50 g/350 m). Koneessa neulat jumittuivat yksi toisensa jälkeen, joten jännitin koneen hajoamista enemmän kuin ohuen ja pehmeän langan katkeamista neulomisen aikana.
Sitten mittani täyttyi lopullisesti vanhan koneeni kanssa ja matkustin heinäkuussa Tallinnaan hankkiakseni uudemman käytetyn neulekoneen, joka myös toimisi moitteettomasti. Löysin Brotherin mallia KH-881 ja siihen sopivan Eva -merkkisen alatason mallia KR-830.
Ensiksi piti tietysti testata, millä tavoin uusi koneeni eroaa vanhasta ja saako uudella koneella laatikoita?
Eroja löytyi koneiden välillä, mutta laatikot onnistuivat myös uudella koneella. Tässä laatikossa käytin lankana HjerteGarnin pehmeää ja ohutta Organic 350 Wool Cottonia sekä sitä karheampaa Wool Silkiä (75 % luomuvillaa ja 25 % silkkiä, 50 g/ 300 m).
Myös ohut, merseroitu ja tiukkakierteinen puuvillalanka kelpaa uudelle koneelleni, kuten tässä mustassa laatikkopaidassa, jossa kokeilin lyhennettyjä kerroksia sekä pääntien että olkalinjan muotoilussa. Lankana käytin Madame Tricoten Alminaa 8/4 (50 g/ 169 m). Opin, että lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat on tavalla tai toisella sidottava neuleeseen, kuten neuloessa käsin.
Uudessa koneessani on toimiva reikäkorttimekanismi ja pitsikelkka. Pitsikelkan ja pitsireikäkortin käyttöä piti opetella jonkin aikaa ennen kuin hoksasin, miten ne toimivat yhdessä. Parhaiten konepitsi onnistuu ohuesta ja joustavasta villalangasta, kuten Midaran Romasta. Tässä laatikkopaidassa on helmassa korkea hevosenkenkäpitsiraita ja rullautuva reuna.
Vaikka koneneuleet kiehtovat minua erityisesti juuri nyt, ei käsin neulominen ole kokonaan unohtunut. Neulefestareiden ohjelmalehtisessä julkaistiin Joji Locatellin Midsummer Haze -pitsikauluri ja sehän piti saada heti puikoille! Pienen nieleskelyn jälkeen (se johtui langan melko kalliista hinnasta ja onnettomasta värikartasta) ostin kauluriin langaksi ohjeessa käytettyä ihanan pehmeää WalkCollectionin Linea Light -lankaa, joka on alpakan (50 %), pellavan (25 %) ja silkin (25 %) suloinen liitto. Langan sävy on Smokey ja sen savunharmaa sävy oli lähinnä omia värejäni. Täytyy kyllä myöntää, että huivin väri on hivenen mukavuusalueeni ulkopuolella edelleen, mutta langan pehmeys ja kiilto korvaavat värin puutteet!
Huivi oli minulle ensimmäinen Jojin neule ja ohje toimi hyvin, kunhan ensin maltoin lukea sen huolella. Festarikämppikseni muistanevat kiukutteluni ohjeen alun kanssa...
I'm sorry, my international readers, but this time I write only in Finnish. In this post I'm trying to tell and show all the things I have knitted during this summer. The main thing is my new knitting machine and new BOX sweaters and of course Joji's Midsummer Haze.
Kaikenlaista tuli puuhattua: puutarhatöitä, matkoja perheen kanssa, tapaamisia ystävien kanssa, rentoa oleilua kotona. Neuleita ja ompeluksia kertyi kesän aikana kuvattavaksi niin paljon, etten oikein tiedä, mistä päästä aloittaisin.
Ehkäpä tästä Veera Välimäen Fast Forward -neuleesta sopisi aloittaa.
Se valmistui nimensä mukaisesti vauhdikkaasti jo toukokuussa lankajemmastani löytyneistä Rico Designin Essential Cotton DK -lankojen jämistä. Harmaa pohjaväri on koottu kahdesta eri värierästä, mutta raidat häivyttävät somasti pienet sävyerot.
Kesäkuussa neuloskelin edelleen vain lankavarastoni uumenistä löytyneitä lankoja, kuten tätä paksua Schoeller + Stahlin Schulgarn -puuvillalankaa, jonka ei-toivottuna ominaisuutena on voimakas turpoaminen pesussa. Neule piti neuloa erityisen löysästi, jotta se olisi tiheydeltään sopiva pesun jälkeen. Mallina on Anna Verschikin Particular -toppi.
Kesän alussa neuloin vielä pari laatikkoneuletta vanhalla koneellani, lankana näissä molemmissa laatikoissa ja tuubeissa on HjerteGarnin pehmeä ja ohut Organic 350 Wool Cotton (55 % luomumerinovillaa, 45 % luomupuuvillaa, 50 g/350 m). Koneessa neulat jumittuivat yksi toisensa jälkeen, joten jännitin koneen hajoamista enemmän kuin ohuen ja pehmeän langan katkeamista neulomisen aikana.
Sitten mittani täyttyi lopullisesti vanhan koneeni kanssa ja matkustin heinäkuussa Tallinnaan hankkiakseni uudemman käytetyn neulekoneen, joka myös toimisi moitteettomasti. Löysin Brotherin mallia KH-881 ja siihen sopivan Eva -merkkisen alatason mallia KR-830.
Ensiksi piti tietysti testata, millä tavoin uusi koneeni eroaa vanhasta ja saako uudella koneella laatikoita?
Eroja löytyi koneiden välillä, mutta laatikot onnistuivat myös uudella koneella. Tässä laatikossa käytin lankana HjerteGarnin pehmeää ja ohutta Organic 350 Wool Cottonia sekä sitä karheampaa Wool Silkiä (75 % luomuvillaa ja 25 % silkkiä, 50 g/ 300 m).
Myös ohut, merseroitu ja tiukkakierteinen puuvillalanka kelpaa uudelle koneelleni, kuten tässä mustassa laatikkopaidassa, jossa kokeilin lyhennettyjä kerroksia sekä pääntien että olkalinjan muotoilussa. Lankana käytin Madame Tricoten Alminaa 8/4 (50 g/ 169 m). Opin, että lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat on tavalla tai toisella sidottava neuleeseen, kuten neuloessa käsin.
Uudessa koneessani on toimiva reikäkorttimekanismi ja pitsikelkka. Pitsikelkan ja pitsireikäkortin käyttöä piti opetella jonkin aikaa ennen kuin hoksasin, miten ne toimivat yhdessä. Parhaiten konepitsi onnistuu ohuesta ja joustavasta villalangasta, kuten Midaran Romasta. Tässä laatikkopaidassa on helmassa korkea hevosenkenkäpitsiraita ja rullautuva reuna.
Vaikka koneneuleet kiehtovat minua erityisesti juuri nyt, ei käsin neulominen ole kokonaan unohtunut. Neulefestareiden ohjelmalehtisessä julkaistiin Joji Locatellin Midsummer Haze -pitsikauluri ja sehän piti saada heti puikoille! Pienen nieleskelyn jälkeen (se johtui langan melko kalliista hinnasta ja onnettomasta värikartasta) ostin kauluriin langaksi ohjeessa käytettyä ihanan pehmeää WalkCollectionin Linea Light -lankaa, joka on alpakan (50 %), pellavan (25 %) ja silkin (25 %) suloinen liitto. Langan sävy on Smokey ja sen savunharmaa sävy oli lähinnä omia värejäni. Täytyy kyllä myöntää, että huivin väri on hivenen mukavuusalueeni ulkopuolella edelleen, mutta langan pehmeys ja kiilto korvaavat värin puutteet!
Huivi oli minulle ensimmäinen Jojin neule ja ohje toimi hyvin, kunhan ensin maltoin lukea sen huolella. Festarikämppikseni muistanevat kiukutteluni ohjeen alun kanssa...
I'm sorry, my international readers, but this time I write only in Finnish. In this post I'm trying to tell and show all the things I have knitted during this summer. The main thing is my new knitting machine and new BOX sweaters and of course Joji's Midsummer Haze.
sunnuntai 5. maaliskuuta 2017
Yhtään en oo neulonu... / No, I'm not knitted at all...
Joo, hengissä ollaan Lepopuikolla.
Hämmästyin tässä hiljattain omia puheitani. Työpaikalla, kopiokoneen ääressä (juuri siellä, missä ne parhaat keskustelut käydään) eräs työkaverini kysyi, että olenko neulonut viime aikoina? "Yhtään en oo neulonu. Ei ole ollut aikaa," vastasin.
Aloin miettiä sanojani. Olinko neulonut vai en? Mikä lasketaan neulomiseksi? Vuoden lopussa hurahdin (taas) täysin koneneuleisiin ja neuloin kolme laatikkoneuletta, kaksi matkahuopaa ja tuubihuivin. Huovat ja huivi menivät pukinkonttiin ja laatikkoneuleita viimeistelin joulun jälkeen. Koneneulontaa ei lasketa neulomiseksi.
Joululomalla otin vihdoin härkää sarvista ja neuloin kaikki varastossani hilloutuneet sukkalangat sukiksi pojilleni. Tämä projekti tulikin ihan tarpeeseen, sillä edellisestä sukkapuuskasta oli vierähtänyt tovi ja poikien sukat olivat jääneet pieniksi tai kadottaneet parinsa. Perussukan neulominenkaan ei ilmeisesti ole neulomista, sillä en koskaan kuvaa perussukkia blogiini.
Tammikuussa pyörittelin monenlaisia ideoita mielessäni ja testailin lankasekoituksia. Laskin, pohdin ja harkitsin pitkään ennen kuin loin silmukat puikolle tähän neuletakkiin.
Malli/Pattern: Nimetön/Nameless
Lanka/Yarn: tuntematon, ohut, harmaa merinolanka 70 g, musta Midaran Roma (750 m/100 g) 125 g ja tuntematon sininen mohair 105 g / unknown thin gray merino 70 g, black Roma by Midara (750 m / 100 g) 125 g and unknown blue mohair yarn 105 g.
A-linjainen, ylhäältä alas neulottu, saumaton takkiraukka on nimetön, sillä se on erään aikaisemmin suunittelemani takin variantti. En siis ole suunnitellut mitään uutta.
Jotain sentään olen neulonut: työkaveri halusi ehdottomasti saada Annan Risteilyhuivin itselleen. Ja minähän neuloin sellaisen. Mutta se oli jo kolmas versio samasta ohjeesta, joten sitäkään ei lasketa!
Malli/Pattern: Risteilyhuivi by Anna Verschik
Lanka/Yarn: BC Garn Bio Balance, 55% pure organic wool, 45% pure organic cotton, 225 m/50 g, 90 g.
Joten oikeassa kai olin siinä, etten ole yhtään ehtinyt neuloa.
My apologies, this time writing only in Finnish. I'm just writing about how I think I have not knitting anything, even though I have knitted all kinds of things.
![]() |
| Onnistunut shaalikaulus koneneuleessa |
Hämmästyin tässä hiljattain omia puheitani. Työpaikalla, kopiokoneen ääressä (juuri siellä, missä ne parhaat keskustelut käydään) eräs työkaverini kysyi, että olenko neulonut viime aikoina? "Yhtään en oo neulonu. Ei ole ollut aikaa," vastasin.
![]() |
| Koneneulottu shaalikaulusjakku |
Aloin miettiä sanojani. Olinko neulonut vai en? Mikä lasketaan neulomiseksi? Vuoden lopussa hurahdin (taas) täysin koneneuleisiin ja neuloin kolme laatikkoneuletta, kaksi matkahuopaa ja tuubihuivin. Huovat ja huivi menivät pukinkonttiin ja laatikkoneuleita viimeistelin joulun jälkeen. Koneneulontaa ei lasketa neulomiseksi.
![]() |
| Koneneulottu laatikkoneule korkealla kauluksella |
![]() |
Joululomalla otin vihdoin härkää sarvista ja neuloin kaikki varastossani hilloutuneet sukkalangat sukiksi pojilleni. Tämä projekti tulikin ihan tarpeeseen, sillä edellisestä sukkapuuskasta oli vierähtänyt tovi ja poikien sukat olivat jääneet pieniksi tai kadottaneet parinsa. Perussukan neulominenkaan ei ilmeisesti ole neulomista, sillä en koskaan kuvaa perussukkia blogiini.
Tammikuussa pyörittelin monenlaisia ideoita mielessäni ja testailin lankasekoituksia. Laskin, pohdin ja harkitsin pitkään ennen kuin loin silmukat puikolle tähän neuletakkiin.
Malli/Pattern: Nimetön/Nameless
Lanka/Yarn: tuntematon, ohut, harmaa merinolanka 70 g, musta Midaran Roma (750 m/100 g) 125 g ja tuntematon sininen mohair 105 g / unknown thin gray merino 70 g, black Roma by Midara (750 m / 100 g) 125 g and unknown blue mohair yarn 105 g.
A-linjainen, ylhäältä alas neulottu, saumaton takkiraukka on nimetön, sillä se on erään aikaisemmin suunittelemani takin variantti. En siis ole suunnitellut mitään uutta.
Jotain sentään olen neulonut: työkaveri halusi ehdottomasti saada Annan Risteilyhuivin itselleen. Ja minähän neuloin sellaisen. Mutta se oli jo kolmas versio samasta ohjeesta, joten sitäkään ei lasketa!
![]() |
| Koneneulottu mohairlaatikko ja Risteilyhuivi |
Malli/Pattern: Risteilyhuivi by Anna Verschik
Lanka/Yarn: BC Garn Bio Balance, 55% pure organic wool, 45% pure organic cotton, 225 m/50 g, 90 g.
Joten oikeassa kai olin siinä, etten ole yhtään ehtinyt neuloa.
My apologies, this time writing only in Finnish. I'm just writing about how I think I have not knitting anything, even though I have knitted all kinds of things.
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Harmaita ja musteensinisiä ajatuksia /Gray and Ink Blue Thoughts
Ajatus toisesta koneneulotusta taskutunikasta kirkastui, kun löysin tämän harmaan langan lankavarastoni pohjalta. Lanka on virolaista Elotroin Liisua ensimmäiseltä Tallinnan lankaretkeltäni. Ihastuin tähän värjättyyn harmaan sävyyn niin kovin, että jätin sen odottelemaan parasta mahdollista ideaa vuosiksi. Jemmausvuosia taisi kertyä peräti viisi tälle langalle ennen pääsyä päivänvaloon.
The idea of another machine knitted Pocket Tunic became clear when the I found this gray yarn on the basis of my yarn stash. The yarn is Estonian Elotroi Liisu and I bought it in my first yarn hunt visit to Tallinn. I fell in love with this beautiful dyed gray tone so hard that I left it to wait for years before I used it.
En ajatellut, että Liisu taipuisi koneneuleeseen, sillä se on hivenen paksumpaa (360 m/100 g) kuin Aaden vastaava lanka 8/2 (400 m/100 g). Hyvin se kuitenkin taipui, vaikka langan vetolujuus onkin heikohkoa löysän kierteen vuoksi.
I thought that Liisu is not suitable for knitting machine, because it is slightly thicker (360 m / 100 g) than the corresponding yarn Aade 8/2 (400 m / 100 g). However, it was very usable, even if the tensile strength of the yarn is rather weak and it breaks easily.
Tunikan pääntie on neulottu käsin kuten edellinenkin tunika: aina oikeaa ja viistotus lyhennetyin kerroksin. Hihansuut ja helma ovat tässäkin tunikassa viimeistelemättömät ja rullautuvat miten haluavat. Tällä kertaa neuloin taskupussit koneella osittaisneulontana ja vain taskupussien sivusaumat piti ommella käsin. Napin funktio on pitää taskupussi paikallaan.
The neckline of the tunic is knitted by hand as the previous tunic: using Garter stitch, and shoulders are shaped with short rows. The cuffs and hem are also left without finishing and they roll up the way they want. This time I knitted pocket bags with machine. Only the side seams had to be sewn by hand. The function of the buttons is to keep the pocket bag in place.
Mutta ei tässä vielä kaikki.
But that is not all.
Tunikalla on tietenkin samansävyinen kaveri!
The Tunic has, of course, a companion!
Malli/pattern: Poolkuu by Anna Verschik
Lanka/yarn Lang Yarns Asia, 70 % silk, 30 % Yak
Silkin ja jakin yhdistelmä oli mielenkiintoista neulottavaa, niin pehmeää.
The yarn was interesting to knit, so soft.
Eikä tässäkään vielä ole kaikki.
And that's still not all.
Ostin hauskaa, musteensinistä PaaPiin Korppi -collegeneulosta Tampereen kädentaitomessuilta. (Joo, siellä olin minäkin!) Siitä tuli uusi pallohelmatunika, arkivaatetukseni ykkönen (ja huivin toinen seuralainen).
I bought ink blue knitted fabric with funny raven pattern from Tampere handicraft fair. (Yeah, I was there too!) It became the new tunic with ball shape hem, my casual dress number one (and second compation of new shawl).
Kyllä näillä kelpaa taas kulkea!
I'm wearing them with pride!
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Taskutunika / Pocket Tunic
Torkkupeittoja koneneuloessani alkoivat ajatuksissani pyöriä taas laatikkoneuleet.
I started to think again my BOX knits when I was knitting parts of blankets by machine.
Ideaani sopiva lankakin löytyi lankavarastostani: Aade Lõngin yksivärinen 8/2, lempivärini farkunsininen.
I found very suitable from my yarn stash: Aade Lõng Solid 8/2, in my favorite color denim blue.
Laatikon muoto on tällä kertaa kapeampi, mutta pidempi. Myös hihat ovat pitkät. Helma ja kädentiet on jätetty viimeistelemättä ja ne rullautuvat hieman, mikä näyttää hauskalta.
The shape of box is narrower at this time, but the longer. Also, the sleeves are long. Hem and armholes have been left without finalizing and they roll up a bit, which looks like fun.
Tunikan pääntie on neulottu käsin, sillä halusin käyttää siinä aina oikein -neuletta ja muotoilla olkapäitä lyhennetyin kerroksin.
I knitted the neck by hand, because I wanted to use there garter stitch and shape shoulders with short rows.
Halusin tunikaan taskut. Ne on neulottu koneella ja ommeltu paikalleen käsin. Keltaiset napit ovat vain somisteena.
I wanted to get pockets to my tunic. They are knitted by machine and sewn by hand. The yellow buttons are only decoration.
Mainio arkivaate talviseen säähän, sanoisin.
It is perfect everyday garment in wintery weather, I would say.
I started to think again my BOX knits when I was knitting parts of blankets by machine.
Ideaani sopiva lankakin löytyi lankavarastostani: Aade Lõngin yksivärinen 8/2, lempivärini farkunsininen.
I found very suitable from my yarn stash: Aade Lõng Solid 8/2, in my favorite color denim blue.
Laatikon muoto on tällä kertaa kapeampi, mutta pidempi. Myös hihat ovat pitkät. Helma ja kädentiet on jätetty viimeistelemättä ja ne rullautuvat hieman, mikä näyttää hauskalta.
The shape of box is narrower at this time, but the longer. Also, the sleeves are long. Hem and armholes have been left without finalizing and they roll up a bit, which looks like fun.
Tunikan pääntie on neulottu käsin, sillä halusin käyttää siinä aina oikein -neuletta ja muotoilla olkapäitä lyhennetyin kerroksin.
I knitted the neck by hand, because I wanted to use there garter stitch and shape shoulders with short rows.
Halusin tunikaan taskut. Ne on neulottu koneella ja ommeltu paikalleen käsin. Keltaiset napit ovat vain somisteena.
I wanted to get pockets to my tunic. They are knitted by machine and sewn by hand. The yellow buttons are only decoration.
Mainio arkivaate talviseen säähän, sanoisin.
It is perfect everyday garment in wintery weather, I would say.
lauantai 5. marraskuuta 2016
Lankavaraston uumenista II / To the Depths of the Stash II
Uusi torkkupeitto on valmistunut. Lanka on pääosin sinisävyistä Aade Lõng Artistic 8/2 -lankaa. Välissä on royalinsininen suikale latvialaista maalaisvillaa. Peiton paino on 730 g.
The new blanket is finished. The yarn is mostly Aade Lõng Artistic 8/2 yarn in blue shades. In between, there is a sliver of royal blue Latvian karded wool yarn. Blanket weight is 730 g.
Vielä ei ole varmaa, jääkö peitto meille vai meneekö se joululahjaksi.
I have not decided yet, will the blanket stay with us, or will I give it away as a Christmas gift.
tiistai 1. marraskuuta 2016
Lankavaraston uumenista / To the Depths of the Stash
Olen usein tuonut esille, että minulla on ihan liikaa lankaa.
Hiljattain mittani täyttyi lopullisesti lankavarastoni suhteen. Tajusin, ettei lankojen omistaminen tuo minulle enää mitään iloa, vaan se pikemminkin ahdistaa. Kaikki varastoni langat on ostettu harkintaa käyttäen ja jonkinlainen käyttötarkoitus mielessä, mutta ideat ovat unohtuneet eivätkä langat enää innosta minua. Olen raahannut lankavarastoani mukanani nyt kahden muuton läpi. Langat vievät suuren osan työtilani säilytyskalusteista. Lankavarastosta on nyt päästävä eroon lopullisesti eikä tässä enää auta ostolakot, joita en koskaan ole pystynyt pitämään. Jotakin isompaa on saatava aikaan tai lahjoitettava iso määrä lankaa pois.
I have often pointed out that I have too much yarn.
Recently I realized that I have to do something about it. I noticed that owning some much yarn does not bring me any joy, but it is distressing. I have to get rid of the yarns permanently. It is not helping if I promise to myself not to buy more. I have never been able to keep that promise. I must do something bigger or donate a large amount of yarn out.
Siispä kävin toimeen ja viritin taas kerran neulekoneeni esiin. Otin esiin kaikki lankavarastoni fingering -vahvuiset karstavillalangat, loin 100 silmukkaa ja aloitin ensimmäisellä käteen osuneella värillä. 100 kerroksen jälkeen vaihdoin väriä. Viiden väriruudun ja 500 kerroksen jälkeen päättelin suikaleen.
So to start something I took up my knitting machine once again. I took out all fingering weight carded wool yarns from my stash, casted on 100 stitches and started to knit with the first yarn I touched. After 100 rows I changed the color. After 500 rows I binded off all 100 stisches.
Kolmesta suikaleesta ompelin torkkupeiton (koko noin 120 cm x 180 cm). Yksi väriruutu vei noin 50g lankaa ja yhteen peittoon kului yhteensä noin 700g lankaa.
I knitted three strips of this type and sewed them together and got woolen blanket (size 120 cm x 180 cm). One blanket takes about 700 g of yarn.
Olen saanut valmiiksi jo nämä kaksi värikästä torkkupeittoa ja ne ovat menossa pojilleni luku- ja torkkupeitoiksi. Yhden peiton osat ovat odottamassa yhdistämistä. Kolmeen peittoon kului lankaa 2,1kg. Suunnitelmissani neuloa vielä ainakin kaksi torkkupeittoa joululahjoiksi.
Lanka-ahdistukseni helpottaa jo, vaikka tiedostan, että siellä lankavarastossa on vieläkin liikaa lankaa.
At the moment I've made these two blankets. Parts of the third blanket are waiting for sewing. I used over 2,1 kg of yarn from my stash. I think I'll make two blankets more and give them as a X-mas presents.
My "I have too much yarn"-anxiety has already eased, even though I realize that there is still too much yarn in my stach.
Hiljattain mittani täyttyi lopullisesti lankavarastoni suhteen. Tajusin, ettei lankojen omistaminen tuo minulle enää mitään iloa, vaan se pikemminkin ahdistaa. Kaikki varastoni langat on ostettu harkintaa käyttäen ja jonkinlainen käyttötarkoitus mielessä, mutta ideat ovat unohtuneet eivätkä langat enää innosta minua. Olen raahannut lankavarastoani mukanani nyt kahden muuton läpi. Langat vievät suuren osan työtilani säilytyskalusteista. Lankavarastosta on nyt päästävä eroon lopullisesti eikä tässä enää auta ostolakot, joita en koskaan ole pystynyt pitämään. Jotakin isompaa on saatava aikaan tai lahjoitettava iso määrä lankaa pois.
I have often pointed out that I have too much yarn.
Recently I realized that I have to do something about it. I noticed that owning some much yarn does not bring me any joy, but it is distressing. I have to get rid of the yarns permanently. It is not helping if I promise to myself not to buy more. I have never been able to keep that promise. I must do something bigger or donate a large amount of yarn out.
Siispä kävin toimeen ja viritin taas kerran neulekoneeni esiin. Otin esiin kaikki lankavarastoni fingering -vahvuiset karstavillalangat, loin 100 silmukkaa ja aloitin ensimmäisellä käteen osuneella värillä. 100 kerroksen jälkeen vaihdoin väriä. Viiden väriruudun ja 500 kerroksen jälkeen päättelin suikaleen.
So to start something I took up my knitting machine once again. I took out all fingering weight carded wool yarns from my stash, casted on 100 stitches and started to knit with the first yarn I touched. After 100 rows I changed the color. After 500 rows I binded off all 100 stisches.
Kolmesta suikaleesta ompelin torkkupeiton (koko noin 120 cm x 180 cm). Yksi väriruutu vei noin 50g lankaa ja yhteen peittoon kului yhteensä noin 700g lankaa.
I knitted three strips of this type and sewed them together and got woolen blanket (size 120 cm x 180 cm). One blanket takes about 700 g of yarn.
Olen saanut valmiiksi jo nämä kaksi värikästä torkkupeittoa ja ne ovat menossa pojilleni luku- ja torkkupeitoiksi. Yhden peiton osat ovat odottamassa yhdistämistä. Kolmeen peittoon kului lankaa 2,1kg. Suunnitelmissani neuloa vielä ainakin kaksi torkkupeittoa joululahjoiksi.
Lanka-ahdistukseni helpottaa jo, vaikka tiedostan, että siellä lankavarastossa on vieläkin liikaa lankaa.
At the moment I've made these two blankets. Parts of the third blanket are waiting for sewing. I used over 2,1 kg of yarn from my stash. I think I'll make two blankets more and give them as a X-mas presents.
My "I have too much yarn"-anxiety has already eased, even though I realize that there is still too much yarn in my stach.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)















































