Kuviointia kloriitilla / Dyeing with bleach

Olin ostellut vuosien mittaan kangasvarastooni turhan paljon löysää, vaikeasti ommeltavaa viskoositrikoota. Viime kesänä kävin jälleen kerran kangasvarastoani läpi ja päätin hankkiutua löysistä trikoista eroon. Ensin pakkasin kaikki trikoot viedäkseni ne kierrätyskeskukseen.

Mutta sitten välähti.

Kaivelin kaikki trikoopalat takaisin ompelupöydälleni ja ompelin niistä mahdollisimman yksinkertaisia lepakkohihaisia tunikoita.

Sitten kuvioin tunikat vanhojen pitsiliinojen avulla sumuttamalla niille aseteltujen liinojen päälle valkaisevaa puhdistusainetta sumutinpullolla. Käytin valkaisuainetta joko laimentamattomana tai laimennettuna suhteessa 1:1. Kumpikin toimi yhtä tehokkaasti.

Ensimmäinen erä tunikoita meni pilalle, sillä en malttanut odotella valkaisuaineen kuivumista, vaan huuhtelin aineen heti pois. Kauniit pitsikuviot haalistuivat ja valkaisuaine vei mennessään myös trikoiden pohjavärit.

Toisen erän kanssa osasin olla jo tarkempi ja annoin valkaisuaineen kuivua kokonaan ennen pesemistä. Valkaisuainekuviot jäivät selvästi näkuviin eikä pohjaväri haalistunut ollenkaan. Joistakin trikoista väri irtosi kokonaan ja toisista aine irroitti vain osan pigmenteistä.

Lopputulokset ovat huikeita! Pitsiliinat toistuvat tunikoissa lähes silmukoiden tarkkuudella. Tämä kankaan kuviointitekniikka on pistettävä ehdottomasti mieleen!

I had collected a lot of loose viscose tricot fabrics in my stash for years. I wanted to get rid of them. First, I packed all the fabric to carry them to the recycling center.

But then I got the idea.

First, I would sew simple Dolman tops and then I will figured them with bleach and old lace cloths.

I frogged the first tops because I did not wait for the bleach to dry out, but I just flushed the bleach out too soon. The beautiful lace patterns faded and the bleach also went into the ground color of the sweaters.

With the second batch of tops I was more careful and I let the bleach dry completely before washing.

The final results are amazing may I say. You can almost see all crocheting loops of the pattern.

Uusi mekko / New Dress

Arki käynnistyy huomenna. Sitä ennen haluan jakaa vielä yhden lomamuiston.

I'll return to work tomorrow. In the meantime, I want to share one more memory of this summer holiday.

Vilnassa eräässä kahvilassa henkilökunnalla oli työasuna upeat, yksinkertaiset, liehuvahelmaiset pellavamekot. Ne tekivät minuun suuren vaikutuksen. Niiden yksinkertainen leikkaus imarteli useimpien työntekijöiden vartaloa. Mekkojen intensiivinen royalinsininen väri kiehtoi minua niin, etten meinannut saada silmiäni irti niistä.

Muistelin kauniita mekkoja vielä kotiin palattuani ja oli ihan pakko pistäytyä lähimmässä kangaskaupassa varmistamassa, ettei royalinsinistä pellavaa varmasti ole myytävänä niin kuin yleensä tällaisessa tilanteessa käy. Suureksi yllätyksekseni sellaista oli myytävänä, vieläpä pehmeäksi ja laskeutuvaksi käsiteltynä.

Seuraavaksi jouduin miettimään, mistä löydän riittävän yksinkertaisen kaavan liehuvahelmaiseen mekkoon. Kaivoin valmiskaavojani, selasin vuosikerroittain ompelulehtiä ja roikuin tuntikaupalla Pinterestissä, kunnes välähti: matkamuistoksi Lontoosta ostettu Merchant  Millsin The Trapeze!


In Vilnius, in one cafe the staff was wearing stunning, simple, fluttering linen dresses. Dresses made a big impression on me. A simple cut of dresses flattered different body types. The intensive royal blue color fascinated me so that I could hardly get my eyes off those dresses.

I thought back to those beautiful dresses even after returning home and I just had to stop by my nearest fabric store ensuring that beautiful royal linen fabric is not available as usual. After all, I found a perfect fabric.

The next problem was, where to find a sufficiently simple pattern. I dug my pattern stash, went through all my sewing magazines, and hung for hours Pinterest until I realized: The Trapeze dress pattern by Merchant & Mills bought as a souvenir from London!

Siinä se oli! Helmaan lisäsin pituutta 15 cm ja jätin hihan kellotukset pois. Muuten seurasin uskollisesti kaavaa. Aluksi minua hieman oudoksutti se, että kaavaan on sisällytetty saumavarat. Pelkäsin, etten saa mekosta istuvaa, kun en tiedä, missä ommeljuova kulkee, mutta mitään ongelmaa ei ilmennyt.

That was it! I followed the pattern faithfully, but added to hem length of 15 cm and left sleeve widenings off. At first it was strange to me that the pattern included the seam allowance. I was afraid that I can not get it properly fitted, when I do not know where the seam goes. My fears were useless. 

Olin ehtinyt jo hieman harmitella näin yksinkertaisen ja kalliin kaavan ostoa, mutta en harmittele enää. Mekko istuu minulle kuin valettu!

The dress fits me perfectly! I had already regretted that I bought so simple but expensive pattern and may newer use it.

Heinäkuun hommia / Various projects in July

Neulefestareiden ja Vilnan reissun jälkeen sain olla kotona yksikseni ilman perhettä viikon verran. Kiireinen reissailu ympäriinsä veti veronsa ja runsas lankojen ostelu sai aikaan ostokrapulan, mutta jotain sentään jaksoin puuhaillakin. Arvatkaapa, mitä tein?

After Jyväskylä knit Festival and trip to Vilnius trip I got to be home by myself without a family for a week. Busy travelling around took my powers and buying so much yarn caused me  a hangover, but something I managed to do, after all. Guess what I did?

Koneneuloin uusia laatikkoneuleita tulevaa syksyä ajatellen peräti viisi kappaletta. Tällä kertaa käytin heti uusia lankojani kuten Rohrspatz & Wollmeisen Lace -lankaa ja Miradan Romaa, mutta tasapainon vuoksi käytin myös kaikki Holst Garn -langat lankavarastoni uumenista. Kaikki mainitut soveltuvat erinomaisesti koneneuleisiin.

I knitted with knitting machine and made some new BOX knits for upcoming autumn as many as five pieces. This time I used my new yarns as Rohrspatz Wollmeise & Lace yarn and Mirada Roma, but the sake of balance I also used all Holst Garn yarn from the depths of my stash. All the above are well suited for knitting machine.

Koneneulonta on parasta lääkettä lankojen ylenmääräisestä ostelusta tulleeseen morkkikseen, sillä neuleiden osat valmistuvat nopeasti muutamassa tunnissa. Minultakin hävisi yli 1300 g lankaa nyssäköistäni muutamassa päivässä ja sain käytettyä myös yhden UFOksi jääneen neuleen langat tuubihuiviin. Koneella neulotun neuleen osien kokoaminen käsin vie todella paljon aikaa, jopa kymmenkertaisesti neulomisaikaan nähden. En kuitenkaan halua ommella neuleiden saumoja ompelukoneella, sillä käsin ommellen saan saumoista siistit ja jopa huomaamattomat. Neulon myös pääntiet käsin siistimmän ja istuvamman lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Esittelen valmiit laatikkoneuleet myöhemmin, kunhan saan ne viimeisteltyä.


Knitting with machine is the best medicine for hangover caused by enormous yarn buying Because knitwear parts will be completed quickly in a few hours. I lost more than 1 300 g of yarn in a few days, and I even used the yarn of one never finished sweater and translate it to new tube scarf. However, the assembly of machine knitted garments takes a lot of time, up to tenfold. Still I do not want to sew seams on sewing machine, because by hand-stitching I can get the seams even unnoticeable. I also knit all collars by hand to achieve perfect fit.

I will present finished BOX knits later.


Laatikkoneuleiden lisäksi istahdin pitkästä aikaa myös ompelukoneen ääreen. Ompelin muutamia tunikoita ystävälleni sekä ihanan pellavamekon itselleni. Tästä mekosta ja sen kaavasta kirjoitan myöhemmin lisää.

In addition, I sat in front of the sewing machine for a long, long time and sewed some tunics to my friend and this lovely royal blue linen dress to myself. I'll write more later for this dress and the pattern I used.

Neuloin myös loputtomalta tuntuvaa huivia Almazin jämälangoista. Vieläkään se ei ole valmis.

I also knit seemingly endless scarf. The yarn is left overs from Almaz mystery scarf. It's still not finished.

Värisävyt näissä neuleissa ovat harmoniset, mutta mielessä pyörivät Vilnasta ostetut keltaiset langat!

Colors in these knits are harmonic, but there are yellow yarns from Vilnius revolving in my mind!

Uusi Aino ja muutakin keväistä / New Aino Dress and Some New Tunics

Sain julmaa palautetta asiakkailtani maaliskuun puolessa välissä. Pukeudun kuulemma tylsästi aina harmaaseen ja mustaan.

Katsoin kotona peilistä ja toden totta: peilikuva oli harmaa ja ankea. Seuraavana päivänä menin kangasostoksille.

I received a cruel feedback from my pupils in mid-March. In their opinion I dressed apparently dully. After working day I looked in the mirror at home and noticed the same: I was very dull and gray. The very next day I went to buy some colourful fabrics and decided to sew some new clothes.

Ensimmäisenä painijalan alta pääsi kirkkaan turkoosi trikootunika. Malli löytyy Suuri Käsityö -lehdestä 2/2012 ja on ihan peruskauraa.

First I sewed a simple tunic from bright turquoise tricot fabric.

Toisena pullahti ulos Hisako Saton laskostunika, joka löytyy kirjasta Drape Drape 2. Tätä tunikaa olen tehnyt jo useita aiemmin.

The pattern of the second tunic is designed by Hisako Sato (Drape Drape 2). I have sewed this dress twice before.

Kolmantena valmistui uusi Aino -mekkonen Mekkotehdas aikuisille -kirjasta. Tämä versio on toteutettu ilman vetoketjua ja muotoillen pääntietä pienin laskoksin.

The third, a new Aino -Dress is from Mekkotehdas aikuisille -book. This version has been carried out without the zipper and with little darts in the neck.

Kaikki mekot ovat arkikäytössä ja erittäin mieluisia, eikä kommentteja ankeasta pukeutumisestani ole enää tullut.

All these dresses are now in everyday use and they are very pleasant to wear. No one is saying that my clothes are boring anymore.

Kesäkuun ompelukset / Sewings in June

Kesäkuu oli kylmä.

Oli aikaa istahtaa ompelukoneiden äärelle. Valtaosan kesäkuun ompeluajastani käytin esikoiseni vaatekaapin päivitykseen. Poikani on kasvanut sellaisiin mittoihin, ettei lastenosastolta enää löydy sopivia vaatteita hänelle. Miestenvaatteet eivät myöskään vielä sovi, sillä niiden mittasuhteet ovat väärät: hartianseutu vielä liian leveä, hihat ja lahkeet ovat liian pitkät. Suurin haaste on löytää housuja ja toinen ongelma on löytää pyjamia. Jälkimmäisiä olenkin ommellut ihan urakalla, kun löysin riittävän ison pyjamakaavan muutaman vuoden takaisesta Ottobre-lehdestä (6/2009). Tällä hetkellä työn alla ovat Joka tyypin kaavakirjan (2006, WSOY) miesten leveiden housujen kaavat, joita muokkailen poikani mittojen mukaisiksi. Olen tehnyt jo parit sovitushousut, jotka pyrin saamaan käyttökelpoisiksi. Tavoitteena on ommella pojalle kasa college- ja kangashousuja oikeilla mittasuhteilla ensi syksyksi.

Pyjama- ja housutehtailun välillä on jotain tullut ommeltua itsellekin.

Hisako Saton mielenkiintoinen yhden laskoksen topin kaava on ollut mieluinen (one-piece side drape top, Drape Drape 2). Ensimmäinen raidallinen versio oli suosikkivaatteeni viime keväänä, ja olen ommellut samalla kaavalla myös pari yksiväristä tunikaa. Kuosittelin tunikasta myös lyhythihaisen ja hihattoman version. Molemmat ovat erittäin käyttökelpoisia.

***

Tämän taskutopin kaavat on kopioitu valmisvaatteesta. Löysin tällaisen trikootunikan viime kesänä Puolasta ja siitä tuli heti suosikkivaatteeni. Käyttämäni Marimekon tasaraitatrikoo on kuitenkin liian jämäkkää tavaraa tähän malliin, ja lisäksi miehusta on liian tiukka minulle. Tunikan muotoilu on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että taidan surauttaa vielä toisen hivenen löysemmästä trikoosta.

Pellavakankaisiin en olekaan vielä ehtinyt käydä käsiksi, mutta mielessäni on yhtä ja toista niiden varalle. Heinäkuussa perheemme ohjelmassa on kaikenlaista aktiviteettia, mutta toivon, että ehtisin myös ommella. Nyt olis draivi päällä.

Sorry, but this time only in finnish. I'm just telling my latest sewings.

Mekkotehtaan Aino / Aino dress from new sewing book

Mekkotehdas aikuisille -kirja kiihdytti kovasti ompeluvimmaani, joka muutenkin näin keväisin yleensä iskee. Niinpä vietin muutaman illan selaten kirjaa ja penkoen kangasvarastoani, ja sitten ryhdyin työhön. Ensimmäiseksi mekoksi valikoitui selkeälinjainen Aino-mekko, joka kirjassa kuvaillaan aloittelijan unelmaksi. Seurasin kirjan ompeluohjeita tarkalleen, sillä halusin testata, miten hyvin ompeluohjeet on laadittu. Kankaaksi valitsin Marimekon Piccolon.

Vaan kuinkas sitten kävikään? Ompelen yleensä tällaisen suoralinjaisen mekon yhdessä illassa, mutta Ainon kanssa vierähti yhteensä neljä iltaa. Mekko ei valmistunut vapuksi, ja se harmitti.

Ongelmaksi koituivat Aino-mekon kokoamisohjeet. Niitä seuraten takasauma ja piilovetoketju ommellaan toiseksi viimeisenä työvaiheena, kun vuori, hihat ja pääntie ovat jo ommeltu valmiiksi. Toisin sanoen hihat ja vuori pyörii tiellä, kun vetoketjua kiinnitetään, ja jälki on myös sen mukaista. Vasta piilovetoketjun ja takasauman ompelun jälkeen mekkoa voi oikeasti sovittaa - ja vasta tässä vaiheessa huomasin, että pääntie on liian iso minulle. Liian isosta pääntiestä seuraa myös muuta vaivaa kuin rintaliivien olkainten vilkkuminen. Pääntielle selän puolelle jää suuri pussi (kuvat 2 ja 3).

Korjausten tekeminen oli erittäin hankalaa, sillä mekon kaikki rakenteet olivat jo valmiit. Hetken aikaa harkitsin piilovetoketjun, takasauman ja pääntien purkamista, mutta sitten keksin ommella pienet muotolaskokset pääntielle. Sekin oli riittävän hankalaa puuhaa, kun vuori oli jo paikoillaan.

Mekkoa korjatessani huomasin myös, että vetoketju takasaumassa on käytännössä tarpeeton, sillä mekko on A-linjainen, siis väljä, ja laajasta pääntiestä voi pujottaa pään ja kampauksenkin mainiosti.


Blogimaailmassa Mekkotehdas aikuisille -kirjaa on kovasti kehuttu, mutta on myös mainittu sen sopivan parhaiten aloitteleville ompelijoille. Kirjan mekkojen yksityiskohdat eivät kuulemma ole kovinkaan haasteellisia. Olen osittain toista mieltä. Kirja sopii mainiosti fiilistelykirjaksi ja antamaan ideoita mekkojen ompeluun, mutta aloittevan ompelijan ohjaisin käyttämään perusteellisempia ompeluohjeita ja kuvitettuja työvaiheita. Sellaisia julkaisuja on paljon markkinoilla tälläkin hetkellä. Omat fiilikseni Mekkotehdas aikuisille-kirjasta laskivat Aino-mekon ohjeiden epäloogisuuden myötä hieman. Jatkan edelleen kirjan kuvien fiilistelyä, mutta harkitsen kyllä paluuta omiin suosikkikaavoihini.


Niille, jotka haaveilevat Aino-mekosta, voin antaa muutaman vinkin:

1. Kutista kankaat etukäteen. Tämä on mainittu kirjassa, mutta kertaus ei liene pahasta.
2. Valitse kaavan koko huolella. Vertaile kaavan osia johonkin aikaisemmin käyttämääsi kaavaan, jotta saat mielikuvan vaatteen mittasuhteista.
3. Leikkaa mekon osat 2 cm:n saumavaroilla (kirjassa suositellaan 1 cm:n saumavaroja). Näin saat lisää pelivaraa, jos mekko ei istukaan sinulle. Ylimääräiset saumavarat voi kaventaa pois myöhemmin.
4. Sovita kaava tavalla tai toisella. Pelkkä kaavapaperin mallailu vartalolle ei riitä. Tee koemekko lakanakankaasta tai kokoa leikatut osat harsimalla tai ompelukoneen suurimmalla tikillä. Ne on helpompi purkaa pois kuin korjata valmista mekkoa.
5. Yksityiskohdat, kuten piilovetoketju, on helpompi ommella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, tässä mekossa ennen pääntien ompelua. Vuorin saa paikoilleen myöhemminkin.
6. Jos jonkin työvaiheen kohdalla iskee epävarmuus, tarkista se toisesta ompelukirjasta. Esimerkiksi Joka tyypin kaavakirjat I ja II tarjoavat selkeitä ompeluvaihekuvia ja tekijät ovat tekstiilialan ammattilaisia.
7. Harsi, sovita ja silitä jokaisessa työvaiheessa!

My apologies, but this time I write only in Finnish. I'm just telling one dress I sewed and working steps that are not managed well in my new sewing book.

Mekkotehdas / New sewing book

Taidan perustaa mekkotehtaan.

Sopivia kankaitakin tuli juuri hankittua Marimekon ystävämyynnistä, ja ainakin toinen mokoma mekkokankaita löytyy omasta kangasvarastostani.

Kun ensimmäinen Mekkotehdas -kirja ilmestyi vuonna 2012, hypistelin kirjaa kaupassa kerran jos toisenkin harmitellen samalla, että molemmat lapseni ovat poikia. Nyt ei tarvitse enää harmitella, sillä samoilta tekijöiltä on ilmestynyt Mekkotehdas aikuisille. Kirjasta löytyy monta mielenkiintoista mallia, joita voi fiilistellä vaikka tekijöiden blogista. Valikoituukohan kansikuvan Aino ensimmäiseksi Mekkotehdas-mekokseni?


I'm sorry, but this time I write only in Finnish. I'm just telling the new sewing book that I have bought.

Laskoksia / Drapes

Olen pitkästä aikaa istahtanut myös ompelukoneen ja saumurin ääreen, ja se jos mikä on aina kevään merkki.

I have sewed something for me for a long time and that, if anything, is always a sign of spring.

Japanilaisia ompelukirjoja on pyörinyt jo joitakin vuosia kirjakaupoissa. Erityisesti Hisako Saton Drape Drape -kirjat ovat jääneet mieleeni vaatteiden upeiden kuosittelujen ja muotoilujen, erityisesti näyttävien laskosten ansiosta. Niinpä keräsin ne kaikki kirjastooni hiljattain. Osa ohjeista ovat huikeita ja monimutkaisia, mutta osa hyvinkin yksinkertaisia, kuten tämän tunikan pohjana käytetty one-piece side drape top kirjasta Drape Drape 2.


There have been interesting Japanese sewing books in bookstores for some years now. In particular, Hisako Sato's Drape Drape - books have been especially in my mind because of gorgeous modifications, pleats and drapes. So I collected all of them to my library recently. Some of her designs are huge and complex, but part of them are the very simple, such as one-piece side drape top from book Drape Drape 2. I used it as a basis pattern of this tunic.

Japanilaiskirjojen kokoluokitus on ihan omaa sarjaansa ja saankin olla tarkkana, että mahdun näihin vaatteisiin, vaikken ole kooltani kovinkaan suuri. Tässä tunikassa sain suurennella miehustaa ja kädenteitä, vaikka valitsin kaavan suurimman koon. Lisäksi halusin tunikaan pitkät hihat ja huomattavasti pienemmän kaula-aukon.

The size rating of these books are quite small, and I had to be careful that I'll fit in these clothes, although I am not big sized. In this tunic I magnified the bust and armholes, even though I selected the biggest size of the pattern. I also wanted tunic with long sleeves and a much smaller neck.

Valitsin tunikaani Marimekon tasaraitatrikoota, jota olin haalinut kevään ystävämyynnistä. Puuvillatrikoo ei laskeudu niin kauniisti kuin löysä viskoositrikoo laskeutuisi, mutta se käyttäytyi sopuisasti ommeltaessa.

I used Marimekko's striped cotton jersey in this tunic. Cotton jersey doesn't drape so beautifully as a loose viscose jersey would drape, but it was nice to sew.

Kaavamuutoksista huolimatta tämä oli noin kahden tunnin projekti. Seuraavan tunikan surautan luultavasti tunnissa. Nämä nopeat projektit ovat niin minua!

Despite all the changes I made in this pattern, this was only about a two hour project. The next tunic will be finished probably an hour. These fast projects are pleasant, so my cup of tea!

Syyslomalla / In Autumn vacation

Ompeluprojektit ovat olleet jäissä kauan. Siksi oli ihan pakko päästä ompelemaan jotakin nopeasti valmistuvaa syysloman alkajaisiksi. Ensimmäinen mekkonen syntyi tällä hyväksi havaitulla kaavalla (Timeless and Cozy, Ottobre Design Woman 5/2012) Eurokankaan palalaareista kaivetusta kuviollisesta ja laskeutuvasta viskoositrikoosta.

Sewing projects have been on hold for long time. That's why I just had to get to sew something quick and easy to start off my Autumn vacation. The first dress sewed using this proven pattern (Timeless and Cozy, Ottobre Design Woman 5/2012). The fabric is very stretchy and falling viscose jersey.

Toinen mekkonen sai muodon samasta kaavasta. Kankaana on yksivärinen puuvilla-lycratrikoo.

Another dress was sewed with the same pattern. The fabric is a basic cotton-lycra tricot.

Kolmannesta tuli yömekkonen, edelleen samalla kaavalla.

The third came a nightie, still using the same pattern.

Nyt ovat sekä ompelukoneet että minä hieman lämmitelleet. Mitähän seuraavaksi surauttaisi?

Now both I and my sewing machines have warmed up. I wonder what i'll could sew next?

Pellavaa ja laskoksia / Linen and pleats

Lepopuikollakin ollaan jo palattu arkeen.

In Lepopuikko, I have already returned to everyday life. Summer vacation is over and the work begins again.

Minulla on ollut tapana valmistautua syksyyn uusilla, itseommelluilla vaatteilla. Tänä vuonna arki otettiin vastaan tällaisessa pellava-asussa.

I tend to prepare myself for the autumn with new, selfmade clothes. This year I received the work and everyday life with such a linen outfit.

Tänä kesänä minua on erityisesti viehättäneet laskokset. Tässä pellavatunikassa niitä on hiuslaskoksina miehustassa. Tunikan kaava on peräisin kesän Ottobre Design Woman -lehdestä 2/2014. Kaavan nimi on Accordion ja se on alun perin pusero. Lisäsin helmaan reilusti pituutta ja puserosta muotoutui mekkotunika! Kangas on tuliainen Vilnasta.


This summer, I have been particularly attracted different kind of pleats. This linen tunic has pin tucks on the bust. The pattern of this tunic is from Woman Ottobre Design magazine 2/2014 called Accordion and it was originally a plouse. I added in hem plenty of length and a plouse turned into a dress tunic! The fabric is purchased inVilnius.

 

 

Ensimmäiset laskostunikani ompelin jo toukokuussa ennen muuttoamme. Näissä juhlin kaikki kesän juhlat.

I sewed the first pleat tunics back in May before our home replacement. These were my summer party outfits.

Laskoksia löytyy myös tunikani alta vilkkuvista Tina Givensin Plinka -housuista. Minun Plinkoistani puuttuvat röyhelöt kokonaan, sillä ne eivät kuulu periaatteessa melko minimalistiseen tyyliini. Tein myös Plinka-laskoksista syvempiä kuin alkuperäisessä ohjeessa neuvottiin.


The pleats can also be found under the tunic flashing Tina Givens Plinka-pants. The ruffles are missing altogether from my Plinka-pants, because they do not belong in my style in principle. I also made a Plinka-pleatss deeper than the original manual was advised.

Mätäkuun juttu / Complete failure

Kaikki ei suju aina kuin rasvattu.


Löysin ompeluvimmoissani vaatesuunnittelija Tina Givensin ja hänen kauniin mallistonsa. Hänen vaatteidensa yksinkertaisuus ja kerroksellisuus viehättivät minua, vaikka röyhelöt ja romanttisuus eivät ole varsinaisesti tyyliäni. Tina tarjoaa muutamaa malliaan netissä ilmaiseksi ja markkinoi niitä sopiviksi myös aloitteleville ompelijoille yksinkertaisten rakenteiden ansioista. Koska ilmaismallit näyttivät riittävän selkeiltä ja yksinkertaisilta yhdisteltäväksi omiin pellavavaatteisiini, päätin kokeilla niitä.

Niinpä tulostelin Bloom -mekon, Kika -alusmekon ja Plinka -housut ja teippasin kaavat kokoon. Tutustuin huolellisesti myös jokaisen vaatteen ompeluohjeisiin ja mitoitukseen. Varmistin monta kertaa sekä mitat että tulosteiden oikean suhteen, sillä kaikki ilmoitettiin vain tuumissa ja jaardeissa.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Bloom -mekko on tehty kaavan pienimmällä koolla (small!) ja kankaaksi on valittu ohjeessakin suositeltu ohuehko pellavakangas. Minä käytän yleensä vaatekokoja M tai L eli en ole missään nimessä siro enkä laiha. Leikatessani kangasta kaavan mukaan pienensin mielestäni valtavan laajaa kaula-aukkoa. Kaula-aukko jäi tästä huolimatta niin suureksi, ettei mekko pysy päällä, vaan se valahtaa pois olkapäiltäni.

Myös tuota merkillistä etuhalkiota mietin jo leikkausvaiheessa. Se nimittäin osuu juuri, no, tiedätte minne. En ymmärrä halkion sijoituspaikkaa ollenkaan.

Alusmekko Kika ei onnistunut yhtään sen paremmin.

Kikaan valitsin kankaaksi pehmeän puolipellavan. Pienensin Kikan kaula-aukkoa myös jo leikkuuvaiheessa ja yläosaa ompeluvaiheessa sivusaumoista noin 8 cm, mutta edelleen se roikkuu päälläni kuin säkki ja väljyysvaroja on kainalon alla reilusti.

Plinka-housut ovat vielä ompelupöydälläni, mutta en tiedä, uskallanko ryhtyä ompelemaan...

Se on ainakin selvää, että pienennän reilusti myös Plinka -housuja jo ennen ompelua. Sen sijaan se, mitä aion tehdä mekoille, on vielä hieman epäselvää minulle. Joka tapauksessa kumpikin mekoista on käyttökelvoton sellaisenaan.

En aio tässä yhteydessä kritisoida vaatteiden suunnittelijaa enempää. Ompeluohjeistakin minulla olisi yhtä ja toista sanottavaa. Yksinkertaiset vaatemallit eivät ole välttämättä aivan yksinkertaisia toteuttaa, varsinkaan, jos ompelija jätetään ylimalkaisten ohjeiden varaan.

Jos joku lukijani haluaa kokeilla itse Tina Givensin vaatekaavoja, annan muutaman neuvon:

1. Givensin kaavojen mitoitus on erittäin reilu. Vertaa kaavoja olemassa oleviin vaatteisiisi ja tee muutoksia. Voit kaventaa niitä tarvittaessa keskeltä kaavaa, siis siirtää keskitaitetta sisemmäksi. Rintaville ja isokokoisille nämä mallit sopivat sen sijaan erinomaisesti!

2. Käytä vain ohuita, erittäin laskeutuvia ja pehmeitä kankaita. Esimerkiksi puuvillavoilee tai -batisti voisivat toimia pellavaa paremmin näissä malleissa. Toinen asia onkin sitten, mistä sellaista löytää Suomesta.

3. Erityisesti Bloom-mekon etu- ja takakappaleen leikkuureunat kannattaa huolitella saumurilla ennen ompelua. Se mainitaan ohjeessa vain sivulauseessa. Taskujen kiinnittämisen ja sivusaumojen ompelun jälkeen reunan huolittelu on melkein mahdotonta.

Ehkäpä suon itselleni nyt pienen ompelutauon ja mietin mukavampia asioita, kuten lähestyvää Vilnan matkaani!


Sorry, but this time only shortly in english:

I found Tina Givens collection and was very inspired! She offers a few free patterns on her sites, and I decided to try them out, because they looked like so simple and easy.

The end result, however, was rather disappointing. The clothing sizing of Tina Givens designs is too big and garment sewing instructions are too cursory, even if they are simple in designer's opinion. Now I have to consider how to reduce these dresses to fit for me.

Unfortunately, I can not recommend these freebies to anyone, but if someone wants to try them, I hope that she will be accurate choosing the right size and fabric. Linen fabric is too stiff for these models but cotton voile or batist would work well.

Jämäpalamekko / Patchwork dress

Lepopuikolla on kaiveltu myös tilkkulaatikoita. Tämä jämäpaloista koottu pellavamekko valmistui sopivasti heinäkuun helteisiin.

This summer I have looked through also my fabric stash: swatches and left overs. This linen dress  assembled with left over fabrics completed appropriately for hot days in this July.

Kaava mekkoon löytyi viime vuosituhannelta peräisin olevasta Burdasta (4/99). Mekko on helmastaan hauskasti pallomainen, ja siitä syystä mekon kaava jäi mieleen ja on odotellut 15 vuotta toteuttamista.

This pattern is from old Burda magazine (4/1999). The hem is ball-shaped in a fun way and that's why I had it in mind for 15 years.

Taidan olla aikamoinen hamsteri!

I guess I'm a bit of a hoarder!