Neule tarpeeseen / Sweater needed

Havahduin ja häpesin. Nuorempi pojistani oli saanut neulomani paidan melkein kaksi vuotta sitten. Nyt Pikkuveli -neule on jo auttamattomasti pieni. Samoin oli käynyt Vattumato -neuleelle.

I realized something and was ashamed. Last time I was knitted something to my younger son was almost two years ago. Now, Little Brother, is already hopelessly small ans so is Little Rasberry Beetle too.

Oli siis korkea aika ottaa puikoille jotakin hänelle sopivaa. Silmäni osuivat  juuri hankittuun Veera Välimäen kirjaan Lankaleikki, ja kirjasta nousi esiin Raitapaita -malli. Hoksasin myös, että tämä malli on mitä mainioin myös jämälankaneuleeksi, joten kaivelin Aarni- ja  Aarni 2.0 -paitojen jämät esiin ja aloitin.

So it was high time to cast on something he wanted. My eyes hit just acquired Veera Välimäki's new book Lankaleikki and my eyes catched Raitapaita -pattern. I realized also that this pattern is an excellent knitwear to use left over yarns also, so I dug some leftovers from my stash (from sweaters Aarni and Aarni 2.0) and started to knit.

Malli/Pattern: Raitapaita by Veera Välimäki
Lanka/Yarn: Aade solid 8/3 (100 % wool) 190 g
Puikot/ Needles: 3,5 mm ja/and 4,5 mm

Malli on Veeramaisen upea ja ohje toimii. Tosin täytynee tunnustaa, että minulla alku takkusi melkoisesti, kun en millään meinannut käsittää, miten lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat sijoittuvat. Ravelryssä ei ole vielä montaa projektia, josta sitä olisi voinut käydä kurkkimassa. Myös kätisyysasiat huolettivat, ohje kun oli melko niukka kirjalliseksi.

The model is gorgeous and the notes is working. However, I guess I should confess that I had a difficult beginning, when I absolutely could not understand how short rows and turnarounds are placed. Ravelry does not have many projects about this pattern, which could help me. Also the fact that I'm left-handed, worried me, because the notes were written with few words.

Poikani on pitkä ja kapea, joten valitsin neljävuotiaan koon mukaiset silmukkamäärät, mutta kuusivuotiaan pituudet vartalossa ja hihoissa. Koska valitsemani lanka (Aaden karstalanka 8/3) on kovin karheaa ja langan riittäminen huoletti, lyhensin kauluksen sileän neuleen osuutta usealla senttimetrillä. Paidassa on huomattavan kapeat hihat, joten jätin puolet kavennuksista tekemättä.

My son is tall and narrow, so I chose a size for four year olds, but I knitted lengths following the instructionsthe six year old's size. Since my choice of yarn (Aade 8/3) is a very rough yarn I shortened the collar several centimeters. The pattern has remarkably narrow sleeves, so I did knit only half of the decreasings.

Projekti eteni niin vauhdikkaasti, että unohdin neuloa taskut eteen! Pihlajapuiset napit sentään ehdin ommella paikalleen ennen kuin Raitapaita otettiin käyttöön.

The project proceeded so fast that I forgot to knit pockets in front! After all I had time to sew wooden buttons in place before the sweater was introduced by my son.

Tee se itse / Do it yourself

Hukkasin syystakkini kaksi viikkoa sitten.

Onnekseni syksy on ollut lämmin tähän saakka, joten olen voinut kulkea ilman takkia tai neuleissani. Asiaan piti kuitenkin saada pikaisesti ratkaisu, sillä ilmat viilenevät päivä päivältä. Lyhyen kauppakierroksen jälkeen kävelin suoraan kangasvarastolleni ja löysin viime talvena Eurokankaan palalaareista hamstraamaani tummansinistä vakosamettia. Elokuun Burdasta (8/2013) löytyi sopivan yksinkertainen kaavakin, joten kävin tuumasta toimeen.

Takkien ompelu on melko monimutkaista, ja yleensä kävelen suosiolla vaatekauppaan, kun takin tarve ilmenee. Muutaman kerran olen yrittänyt saada aikaan takkia itselleni, mutta lopputulos on yleensä ollut kaukana siitä mielikuvasta, jonka kaavalehti ja valittu kangas on minussa herättänyt.

Ei tämä tälläkään kertaa mennyt ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Näin mielessäni kauniin, persoonallisen ja istuvan takin, jossa olisi jokin herkullinen yksityiskohta. Tein kaiken niin hyvin kuin osasin: kutistin kaikki kankaat etukäteen, en säästellyt tukikankaissa, ja merkitsin harsimalla kaikki kaavamerkinnät takin kappaleisiin. Pesun jälkeen jämäkkä löytölaarin vakosametti oli muuttunut melko veteläksi. Sain tukikankaat silitettyä hyvin kiinni etukappaleisiin, mutta huomasin, että ompelun aikana ne alkoivat pikkuhiljaa irrota ja niiden silittäminen takaisin kiinni kankaaseen pahensi vain tilannetta. Myös hihojen istuttaminen ja vuorin kiinnittäminen paikalleen saivat useammankin hikikarpalon ilmestymään otsalleni. Harsitut merkinnät sentään toimivat hyvin, ja niiden avulla sain takin vaivattomasti kasaan ja napit napinläpineen kohdalleen.

Kirjoin takkiini muutamia yksityiskohtia. Aioin kiinnittää helmaan myös virkatun pitsiliinankin. Kirjonnat alkoivat tuntua kovin irrallisilta, ja siksi annoin lopulta periksi ja purin ne pois. Jätin vain kauluksen taakse kirjotun sydämen paikalleen. Yksinkertainen, puhdas minimalismi on minun tyylini.

Käyttökelpoinen takista kuitenkin tuli! Erityisesti viehätyin takin epäsymmetrisestä pystykauluksesta ja minimalistisesta kuosittelusta. Tällä kertaa onnistuin valitsemaan sopivan koonkin itselleni, joten takkia ei tarvinnut modata missään ompeluvaiheessa. Luulen, että ompelen vielä toisenkin tällaisen laadukkaasta villakankaasta. Epäsymmetristä kaulusta voisi korostaa valitsemalla siihen poikkeavanväristä tai kuviollista kangasta.


I lost my coat two weeks ago.

Lucky for me autumn has been warm so far here in Finland, so I was able to walk without a coat or with my knitwear. However, the matter was urgent to get the solution, because it gets cooler by the day. I made a short trade round but I didn't find a coat. I walked directly to my fabric stash and found dark blue corduroy fabric that I had bought last winter. I found a suitable simple pattern on Burda Style magazine (8/2013), so I went to turn ideas into action.

Sewing coats is quite complex. I usually buy my coats when need arises. A few times I tried to sew a coat for myself, but the end result is usually far from perfect coat. This time it did not go quite as well as I had hoped. I did everything as best I could, but some of work steps were very difficult.

I sewed a few details in this coat, but embroidery started to feel very unsecured and, therefore, in the end I gave up and ripped them off. I left the heart embroidered in place just behind the collar. Simple, clean minimalism is my style.

However, the coat became very useful and I am very happy with it! I really like the asymmetric shape of collar and coat's minimalistic style. This time I was able to choose an appropriate size, so I didn't have to change anything of the pattern. I think I'll sew yet another of the same kind of coat, but I'll use it for such a high quality wool fabric. Asymmetrical collar could highlight with the contrast fabric.

Siksakkia / Zigzag Cardigan

Yhteisneule valmistui hiljattain.

The KAL was completed recently.

Malli/Pattern: Zigzag patterned cardigan by Anna Kuduja
Lanka/Yarn: Classic Yarn King Kid Silk 100 g ja SIŪLAS Linen 4ply 190 g
Puikot/ Needles: 3 mm

Projekti onnistui kaiken kaikkiaan mainiosti. Mohairin ja pellavan yhdistelmä toimii hyvin. Kirjoitin täällä ajatuksiani niiden yhdistämisestä. Mohair keventää jakun lähes henkäyksen kevyeksi, mutta pellava antaa ryhtiä neuleelle ja helpottaa neulomista. Jakku on myös yllättävän lämmin (jopa liian lämmin, kun on lämmin syyspäivä). Neulos ei kutita yhtään pörröisyydestään huolimatta, joten sitä voi pitää hyvin myös paljaalla iholla.

Seurasin muuten hyvin uskollisesti Annan reseptiä, mutta niskaan tikuttelin yksinkertaisen pitsikuvion. Sinne se sopiikin oikein hyvin, kun on näin lyhyt kampaus.


The project succeeded all in all very well. Mohair and linen combination works very well. I wrote my thoughts about it here. Mohair yarn lightens the cardigan a lot, but the linen yarn gives a posture and eases the knitting process. The cardigan is surprisingly warm (almost too warm, when there is a warm autumn day). The fabric does not itch at all even if it is fluffy, so it can wear in bare skin.

I followed the otherwise very faithfully given recipe, but I knitted a simple lace pattern in the back of the neck. There it goes very well when I have such a short hairstyle.

Ainoa muutos, jonka todennäköisesti vielä tähän jakkuun teen, on nappien vaihto. Nappivarastostani löytyivät metallinapit, jotka näyttivät sopivilta. Huomasin kuitenkin tänään testatessani jakkua, etteivät napit pysy rei'issään, vaan ne aukeavat pikkuhiljaa yksi kerrallaan. Napit ovat siis liian pienet ja ehkä myös liian painavat, sillä ne roikkuvat alaspäin.

The only change that I will have to do is change the buttons. I found metal buttons from my button stash, which seemed to be suitable. However, I noticed today when I weared it that the buttons were opened little by little, one by one. Buttons are obviously too small and may also be too heavy, since they hang down.