sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Syyskuun kuulumisia / September news

Syyskuu on kulunut huomaamatta. Lepopuikolla on keskitytty arjen pyörittämiseen, uuden lukukauden alkuun työssä sekä omien lasten koulu- ja päiväkotiasioihin. Perheemme verkostot ja aikataulut menivät tietenkin kokonaan uusiksi muuttomme myötä, ja kaiken uuden omaksuminen on vienyt yllättävän paljon aikaa ja energiaa.

This september has passed quickly and quietly. In Lepopuikko, I have focused on the new semester at work, as well as my sons' school and day care issues. Our family networks and the schedule went, of course, completely redone because of our home exchange. All new things has taken a surprising amount of time and energy.

Mutta jotakin uutta on ilmaantunut Lepopuikon lähipiirissä: perheessämme on toinenkin neuloja!

But something new has appeared in Lepopuikko: there is another knitter in my family!


Uudessa koulussaan vanhempi poikani joutui (tai pääsi) syksyn alussa tekstiilityön ryhmään ja ensimmäisenä työnä oli neuletyö. Ensimmäisen tekstiilityön oppitunnin jälkeen hän ei vielä hallinnut tekniikkaa ja halusi, että opetan hänelle neulomista kotona. Olin tietenkin erittäin otettu tästä pyynnöstä ja opetin poikaani niin hyvin kuin osasin. Pojan neuletyö alkoi kulkea kodin ja koulun väliä, ja hän jaksoi innokkaasti neuloa työtään, vaikka neulominen takkusikin välillä kireän käsialan tai tipahtaneen silmukan takia. Työ valmistui ajallaan ja poika on työstään niin ylpeä, että pyysi minua ottamaan valokuvat ja julkaisemaan blogissani.


My oldest son went to the craft course in his new school. After his first lesson, he didn't master the technique of knitting and asked me to teach him how to knit. Of course I was very honored by this request, and I taught my son so well as I could. He carried his knitting work between home and school, and he knitted eagerly, even though the knitting wasn't always easy. The work was completed on time and my son is so proud of his work, that he asked me to take some photos and publish them on my blog.


Eikös olekin tasaista jälkeä? Poika on kysellyt minulta, miten pipo neulotaan. Heti ensimmäiseksi tulee mieleen Rikke. Sen hän voisi hyvinkin neuloa, jos vain vielä innostuu.

Knitted fabric looks good, does it? The son has been asking me how to knit a real beanie. The first pattern that comes to my mind is Rikke. That he could knit easily.

***

Minäkin olen neulonut. Elokuussa täydensin poikien sukkavarastoja ja syyskuun alussa päätin tarttua uudestaan tähän omaan neuleeseeni, josta on sekä tehty tilaus että pyydelty ohjetta.

I have been knitting too. In August, I knitted some socks to my sons and the beginning of September, I decided to grab again to my own design. This time I'll write a pattern.


Olen yhdistänyt neuleessa kaksi lankaa: Pirtin kehräämön ohuen karstalangan ja liettualaisen Siulasin pellavalangan. Neuleen pinta on hyvin mielenkiintoinen!

In this cardigan I have combined two different yarns and fibers: thin woolen yarn (Pirtin kehräämö) and Lithuanian linen yarn (Siulas). Finished surface is very interesting!




3 kommenttia:

  1. Hyvä! Joko pojallasi on jo seuraava neule mielessä? Kiva alku, näköjään langat sopivat hyvin yhteen.

    VastaaPoista
  2. Tasaista jälkeä nuorella miehellä
    Ihanaa, ohjetta jään minäkin odottelemaan.
    Toinen linkki vie myös Rikkeen, ei siis tuohon omaan neuleeseesi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos seijap, että huomautit tuosta linkistä. Kävin korjaamassa sen.

      Poista