sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Lotta Jansdotter, Lempivaatteita


Keväisin minuun iskee ompeluvimma. Tänä keväänä vimmaa on ylläpitänyt hiljattain suomeksi ilmestynyt Lotta Jansdotterin kirja Lempivaatteita (Everyday Style: Key Pieces to Sew + Accessories, Styling and Inspiration, 2015).

Lotta Jansdotter on Ahvenanmaalta lähtöisin oleva, New Yorkissa asuva ja työskentelevä tekstiilisuunnittelija. Hän suunnittelee pääasiassa skandinaaviseen makuun sopivia painokuviollisia sisustuskankaita ja on viime vuosina julkaissut useita ompelukirjoja. Lempivaatteita on ensimmäinen, joka on suomennettu. Kirjan kuvat ovat Jenny Hallengrenin käsialaa ja kirjan kuvitus on runsas ja laadukas. Juuri laadukkaiden kuviensa ansiosta kirja on varsinainen herkkupala ompeluvimmaiselle.


Jo ensi silmäyksellä kirja vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Kirjassa esitellään viisi yksinkertaista vaatetta (hame, mekko, paita, housut ja jakku), joita muuntelemalla on saatu runsas mallisto. Mallisto esitellään kirjassa monin tavoin, kuten selkeinä ääriviivapiirustuksina...



... vuodenaikojen ja käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä...




ja vielä kerran eri tavoin yhdisteltynä.




Lisäksi kirjassa on kaavat ja ohjeet neljään erilaiseen kassiin sekä muutamiin asusteisiin ja koruihin, joita voi tehdä siitä pikkusilpusta, jonka kotimpelija yleensä laittaa roskiin. Jansdotter käyttää vaatteissaan suunnittelemiaan sisustuskankaita, mutta myös käsinkudottuja kankaita, pellavaa, villaa ja silkkiä.

Jansdotter opastaa viihdyttävästi lukijaansa kankaiden valinnassa, kertoo vaatemalleistaan sekä ihmisistä, joiden päällä vaatteet on kuvattu. Ompeluohje -osio on löytyy kirjan takaa erivärisenä kokonaisuutena. Kaavojen löytämistä kaava-arkilta on helpotettu erillisellä kaava-arkkioppaalla.



Jansdotterin yksinkertainen, skandinaavinen, minimalistinen tyyli on lähellä omaani ja tästä syystä kirjaan on mukava tarttua, vaikka luultavasti löytäisin runsaasta kaava-arkistostani malleihin soveltuvat ja itselleni sopivat (ja testatut) kaavat. Minua viehättävät erityisesti huomiota herättävän yksinkertaisiksi jätetyt kaavat. Harvoin löytää näin riisuttuja ja pelkistettyjä kuositteluja perusvaatteista.

Jotta saisin tuntumaa kirjan malleihin ja kaavojen käyttökelpoisuuteen, päätin toteuttaa Esme -tunikan ja Owyn -housut kirjan ohjeiden mukaan.

Ensimmäinen asia, johon  kiinnitin huomiotani, on vaatteiden kaavoitus. Jansdotter mainitsee käyttäneensä ompelijan apua kaavoituksessa, mutta ei kerro, mitä kaavajärjestelmää malleissa on käytetty eikä sitä, minkä kokoiselle ihmiselle vaatteet on suunniteltu. Ohjeissa ei myöskään mainita vaatekappaleiden pituuksia, joista voisi arvioida, tarkitseeko kaavaa muokata itselle sopivaksi. Kaavat sisältävät saumavarat, mikä hankaloittaa sekä kaavojen mittaamista että niiden muuttamista. Erityisesti Owyn -housujen takakappaleen kaava herättää ihmetystä: haarakaari on liian lyhyt ja liian loiva.



Vaikka en ole erityisen muodokas pakaroiltani, Owyn -housuissa ei ole riittävästi tilaa takapuolelleni, eivät housut nouse takaosaltaan riittävän ylös. Kuvassa näkyy, kuinka housut jäävät epämukavasti liian alas yhden kyykistymisen jälkeen. Joogahousuiksi näistä ei todellakaan ole, vaikka kirjassa niin väitetään.




Esme -tunika on kaavoitukseltaan Owen -housuja onnistuneempi, vaikka sekään ei ollut ongelmaton. Esmen kädentiet tuntuvat minulle liian ahtailta, helmasta tuli kapeampi ja lyhyempi kuin kirjan kuvissa. En käyttäisi näin lyhyttä tunikaa sukkahousujen kanssa, kuten kirjassa käytetään.



Olen yllättynyt näistä vaatteiden istuvuusongelmista, sillä olen N-2001 kaavajärjestelmän mukaan standardimittainen: pituuteni on 168cm, olen vartalotyypiltäni C eli lanteikas ja kokokoodini on C 42. Vastaava kaavakoko löytyy taatusti muistakin kaavajärjestelmistä. Standardimitoistani johtuen onnistun yleensä löytämään itselleni sopivaan koon kaavasta kuin kaavasta eivätkä hihat, lahkeet tai helmat yleensä jää näin niukoiksi.

Toinen hankaluus oli kaavojen kopioiminen kaava-arkeilta. Yksittäiset kaavojen osat on sijoitettu usealle arkille, joten kopioidessa arkkeja täytyy pyöritellä ja liittää kaavojen osia toisiinsa. Isommatkin osat olisivat kyllä mahtuneet yhdelle kaava-arkille.

Kolmas kirjan hankaluus on suomennos. Kirjassa käytetyissä termeissä on jonkin verran epätäsmällisyyksia ja virheitä. Kirjassa puhutaan esimerkiksi peruskaavoista, vaikka kirjan vaatteet ovat selvästi kuositeltuja. Peruskaava -nimitystä käytetään vain jonkin kaavajärjestelmän mukaisesti piirretyistä kaavoista, jotka ovat lähes vartalonmyötäiset. Peruskaavoja muuttamalla eli kuosittelemalla saadaan erilaisia vaatemalleja, kuten Jansdotterin vaatteet tässä kirjassa. Ihmettelin myös Esme -tunikan hihansuun huolittelua. Kaavassa kerrotaan, että hihassa on 3 cm saumavaraa. Ompeluohjeessa neuvotaan taittamaan päärmevaraksi vain 3 mm:n päärme. Näin kapeaa päärmettä ei taida olla oikeasti tarkoitus tehdä? Olisin kaivannut suomennokseen myös jonkinlaista arviota kankaan menekistä. Amerikassa vaatetuskankaat ovat tyypillisesti kapeita, vain noin 110 cm leveitä, mutta täällä Suomessa vaatetuskankaan tyypillinen leveys on 140-150 cm. Tällä on iso vaikutus siihen, miten paljon kangasta tarvitaan. Mittasin omien kokeilujeni menekit: M-kokoiset Owyn -housut saa 1,15 m:n palasta (leveys 150 cm) ja M-kokoisen Esme -tunikan taskuilla saa 1,5 m:n palasta (leveys 150 cm).



Jansdotterin kirjan ansio on siinä, että se näyttää, miten yksinkertaisilla perusvaatteilla voidaan luoda toimiva ja persoonallinen arkivaatetus. Kirjan mallit taipuvat toki myös juhlaan, kun kankaiksi valitaan juhlavia kankaita. Kirja on hyvä fiilistelyn ja inspiraation lähde. Kirjan kaavoilla onnistuu kyllä, jos haluaa kokeilla vaatteiden valmistusta itse. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan kaavojen toimivuutta omalle vartalolle  ompelemalla ensin koekappale jostakin edullisesta kankaasta (kuten lakanakankaasta), kuten Jansdotter itsekin suosittelee. Istuvuutta ja käyttömukavuutta tavoitteleva voi etsiä itselleen toimivammat kaavat tai tehdä tarpeelliset muutokset Jansdotterin kaavoihin.

Olen saanut kirjan kustantajalta tätä blogipäivitystä varten.


I'm sorry, but this time I'm just writing in Finnish. I'm just writing a book review.


2 kommenttia:

  1. Hyvä arvostelu! Kiva tyyli ja kivan näköinen kirja, mutta kuten puhuttiin, olen pitkälti samaa mieltä kuin sinä. Housujen totaalinen istumattomuus on kyllä käsittämätön juttu. Onkohan kaavassa peräti virhe?

    VastaaPoista
  2. Ihastuin kirjaan ja tein holkkihihaisen paidan ja kaksi mekkoa, jotka onnistuivat mielestäni hyvin. Samaa mieltä, että kaavat olivat turhan monessa osassa ja olisi ollut myös hyvä käyttää kaavoissa eri värejä. Kokeilin myös raglanhihaista takkia, mutta siinä istuvuus ei minulle toiminut. Mutta kirja on inspiroiva...kiva ommella välillä joustamattomista kankaista

    VastaaPoista