Lisää harmaata / More grey knittings



Malli/Pattern: Poolkuu by Anna Verschik (Ravelry-linkki)
Lanka/Yarn: 8-säikeinen pellava/8-ply linen yarn 100 g
Puikot/Needles: 3,75 mm

En ole juurikaan neulonut huiveja. Ihmettelen itsekin, miksi en. Karkeasti yleistäen huivit ovat pienehköjä projekteja ja ne syntyvät pienestä määrästä lankaa. Huivin rakenne voi olla hyvin yksinkertainen, graafinen tai hyvin koristeellinen, ja muodoltaan symmetrinen ja säännöllinen tai epäsäännöllinen, siis ihan mitä vaan. Löysä neulekäsialani voisi olla huiveissa jopa eduksi, kun tulisi saada aikaan hyvin laskeutuvaa neulosta. Huivit neuletöinä sopisivat siis mitä mainioimmin minulle, sillä olen luonteeltani välillä vähän kärsimätön (ja minulla on krooninen aikapula).


I haven't been knitting scarves and I wonder myself why. Roughly speaking scarves are small-scale projects, and they arise from a small amount of yarn. The structure of scarf may be very simple, graphic or very ornate, and the shape of symmetrical and regular or irregular, therefore, whatever. Scarves could be very suitable for me as I knit loosely, I am a bit of impatient by nature and I have a chronic lack of time.

Sain viime syksynä Annalta lahjaksi pellavalankaa ja Poolkuu-huivin ohjeen, ikään kuin vinkiksi. Olin aikaisemmin ihaillut huivin yksinkertaisuutta ja graafista pitsikuviota. Siihen yhdistelmään miellyn aina Annan ja muidenkin neulesuunnittelijoiden designeissa. Ensimmäisessä versiossa huivin osat olivat yhdenmuotoiset, mutta ne on neulottu keskisaumasta yhteen, jolloin neulepinta on toisessa puolessa pääsääntöisesti sileä ja toisessa nurja. Poolkuussa huivin kappaleet on neulottu peilikuviksi, joten puolikkaat muodostavat yhdelle puolelle sileän ja toiselle puolelle nurjan neulepinnan.

Muut neuleet veivät kuitenkin ajatukseni ja aikani Poolkuun jäädessä syrjään odottamaan. Sitten koitti talviloma ja olin matkaneuletta vailla, sillä Aarni 3.0-pusero oli juuri valmistunut enkä ollut ehtinyt suunnitella seuraavaa neuletta. Muistin Poolkuun ja pellavalangan ja kelpuutin ne mukaani Italiaan.


Last fall Anna give me some linen yarn and Poolkuu-scarf pattern as a gift. I had previously admired for the simplicity and graphic lace pattern of this scarf. I always take a fancy to that combination. In the first version of Anna's scarf parts were consistent, but they were knitted together from the center and therefore are contrary to each other. In the Poolkuu -scarf the pieces are knitted pieces as mirror images, so the two halves are forming one side knitted and the other side purled surface. My focus, however, went on other projects first. Then came my winter holyday week and I was missing good and simple knitting idea. I remembered Poolkuu -scarf and linen yarn, and I took them with me to Italy.

Luin Annan ohjeen ennen matkaa ja päätin seurata sitä täsmälleen. Matkan aikana neuloin silloin, kun se sopi muun perheen aikatauluihin. Otin siis hyvin rennosti. Vaan kuinkas sitten kävikään? Kotiin palattuamme huomasin, että olin neulonut kaksi samanlaista kappaletta, en peilikuvia.

Haukoin kyllä hetken henkeäni huivikappaleiden äärellä, sillä olin hyvin hämilläni omasta hajamielisyydestäni. Sattumalta Anna tuli käymään Helsingissä heti matkamme jälkeen ja me tapasimme juuri, kun olin pohtimassa, puranko toisen huivikappaleen. Saimme makeat naurut hajamielisyydestäni. Päätin, etten pura toista kappaletta, sillä ne on neulottu Italian kevätauringon paisteessa Amalfin rannikolla. Ne ovat kuin matkamuisto. Sain matkamuiston sekä makeiden naurujen lisäksi oivan opetuksen siitä, ettei yksinkertainenkaan ohje ole aina ihan yksinkertainen. Kyllä sitä seuratessa on oltava hereillä!

I read the instructions and decided to follow it exactly. During the trip I took a very relaxed manner with the scarf. But what happened? After returning home, I noticed that I was knitting two identical pieces, not mirror images.

I was very confused about my own distraction. Coincidentally, Anna came to visit in Helsinki immediately after our trip and we met just when I was thinking what to do with another scarf piece. We got good laugh. I decided not to rip the other piece and live with it as it is.  I got a memorable souvenir and sweet laugh but also an excellent teaching that the simple instructions aren't always quite simple. It will only succeed if you are awake.

 

 

Muuten, symmetrinen Poolkuu on jo puikoilla. ;)

By the way, the symmetrical Poolkuu -scarf is already on my needles. ;)