keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Lankamatkoilla I / Yarn hunting when travelling I

Perheemme matkustelee mielellään kesäisin. Niinpä samalla tulee mukavasti tutustuneeksi matkakohteiden lankakauppoihin ja niiden valikoimiin. Jos hyvin käy, pääsen juttusille mukavan lankamyyjän kanssa. Yleensä silloin pyrin kyselemään paikallisten lankamieltymyksiä.

Tämän kesän reissumme suuntautui Itämeren rantojen valtioihin. Liikuimme autolla. Ajoimme Ruotsin ja Tanskan halki Saksaan, jossa vierailukohteemme oli Berliini. Sen jälkeen ajoimme Puolaan ja Varsovaan, jossa vietimme myös hieman aikaa. Kotiin ajelimme via Balticaa pitkin ja matkan varrella pysähdyimme Liettuan Kaunasissa, Latvian Riikassa ja Viron Pärnussa.

Foto: Nina Pieroth

Berliinin lankakauppoihin olin tutustunut jo aiemmin, joten tällä kertaa piipahdin vain liikkeessä nimeltä KnitKnit, joka löytyy melko kätevästi Mitten kaupunginosasta. Liikkeessä oli tarjolla Lana Grossan, Langin, Zitronin, Sandnes Garnin ja muutaman muun ison tuottajan lankoja. Tuntumani on se, että kyseinen valikoima on melko tyypillinen berliiniläisille lankakaupoille. Kun kyselin myyjättäreltä, mitä Berliinissä neulotaan nyt, hän haki takahuoneesta kartion paksua, italialaista merinovillalankaa. Kysymykseeni, mistä saa Saksassa tuotettua villaa, ei myyjätär osannut vastata. Karheita karstalankoja ei kuulemma tykätä neuloa ollenkaan tai niistä tehdään sukkia. KnitKnit- liikkeen langat jäivät hyllylle, vaikka Lana Grossan maitoproteiinilankaa ja biopuuvillaa olisi saanut melko hyvällä alennuksella.



Varsovassa vierailin Magic Loop -nimisessä suloisessa lankakaupassa. Se oli ainoa kauppa Varsovassa, joka löytyy Ravelryn tietokannoista. Olen ymmärtänyt, että neulominen Puolassa on suosittua, joten lankakauppoja on Varsovan kokoisessa kaupungissa varmasti enemmänkin. Magic Loopin löytäminen oli pienen vaivan takana, sillä se sijaitsi sisäpihalla. Ovea sai myös hetken etsiä. Onneksi tarkkasilmäinen huomaa kyltin jo kadulta ja seuraa rohkeasti opasteita. Valikoimaltaan Magic Loop kuulostaa laatutietoiselta: Rowan, Malabrigo, Holst, BC Garn, Filcolana, Garnstudio ja Indiecita.




Magic Loopissa vietin hetken ja toisenkin keskustellen myyjättären kanssa varsovalaisten neuleharrastajien lankamieltymyksistä. Toki olisin voinut kysellä muiden liikkeiden sijaintia, mutta tarkoitukseni ei ollut käyttää koko perheen aikaa laukkaamalla lankakaupasta toiseen. Sitä paitsi ostoskassini oli melkoisen suuri Magic Loopista ulos tullessani. Mukaan tarttui Malabrigoa kahdessa eri vahvuudessa ja värisävyssä: suosikkiani Arroyoa vedenvihreässä Reflecting pool -sävyssä sekä Sock -lankaa syvänlilassa Dewberry -sävyssä. Puolan alhainen hintataso teki Malabrigo-ostoksistani suorastaan edullisia. Sen sijaan Holstin langat maksoivat Puolassa yhtä paljon kuin Suomessakin. Silti halusin tutustua Holstin Samarkand -lankaan, joka on villan ja silkin sekoitus, ja ostin muutaman harmaan kerän kokeiluun. Samarkandia ei ole Suomessa tarjolla.




Kaupanteon päätteeksi myyjätär sujautti muutaman makoisan toffeenamin ostoskassiini, että neulominen sujuisi mukavasti. Sain myös yrityksen käyntikortin ja pienen näytteen villapesuaineesta. Mikä hurmaava tapa!




***

Riikassa kävin valtavalla keskustorilla vain toteamassa, että torin herttaiset villanmyyjämummot olivat vaihtuneet nuorempaan putiikinpitäjään, jolla on oikea liiketila, mutta ei vähäistäkään palveluhalua. Kun ensimmäisen kerran lähestyin lankoja ja myyjää, myyjättärellä oli selvästi sekä aamukahvi että lankojen esillepano kesken ja hän osoitti eleillään, ettei lankoihin saa koskea. Puolen tunnin päästä palasin takaisin myyntipaikalle. Langat olivat nyt hienosti esillä toripöydällä hintoineen päivineen, mutta myyjätär oli tipotiessään, eivätkä naapurikojujen myyjät tulleet tuuraamaan. Hetken odottelin arvon myyjätärtä saapumaan paikalle, mutta sitten päätin poistua minäkin ilman ostoksia. Varsinaisia lankakauppoja bongailin muutaman auton ikkunasta keskustan läpi ajaessamme, mutten vieraillut niissä.

Pärnu on perheellemme tuttu paikka, ja siksi siellä oli mukavaa viettää lomamatkan viimeistä päivää. Mies vei poikamme rannalle uimaan ja minä sain pyöriä Pärnun keskustassa hetken itsekseni. Kiersin jokaisen tietämäni käsityöläiskaupan, ja löysin liettualaisen Teksrenan ohutta villalankaa hyvin edulliseen hintaan, joten ostin sekä harmaana että petrolin sävyisenä.




Matka oli kaikin puolin onnistunut kurkistus Itämerta ympäröiviin maihin. Matkustustapamme mahdollisti sen, että näimme paljon, erityisesti maaseutua. Matkakohteena Berliini on pysyvä suosikkini. Puolassa sen sijaan en ollut ennen käynyt. Varsovaan ihastuin kyllä kovin myös ja voisin matkustaa sinne toistekin, vaikka vanhaa ja alkuperäistä rakennuskantaa ei Varsovasta juurikaan löydä toisen maailmansodan rajujen pommitusten takia.

Tämän kesän toisen lomamatkani teen yksin ilman perhettä. Matkustan huomenna Vilnaan tapaamaan Annaa, neulomaan yhdessä, puhumaan neuleista ja vaikuttumaan vilnalaisten lankakauppojen valikoimista sekä neulojien taidoista keksiä uusia juttuja. Luvassa on siis täydellinen uppoutuminen rakkaaseen harrastukseen ennen paluuta arkeen. Matkaraporttia odotellessa voi käydä kertaamassa viime kesän Vilnan matkastani täältä ja täältä.

***

Sorry, but this time also only priefly in english. In this text, I just tell about our holiday trip around the Baltic Sea States. Me and my family traveled by car in Sweden, Denmark, Germany, Poland, Lithuania, Latvia and Estonia. I went to yarn shops in Berlin, Warsaw and Pärnu, and I presented my purchase. Berlin has always been my favorite city, and Warsaw was a pleasant surprise. I could travel there again!

Tomorrow I'll travel to Vilnius to meet Anna, as I traveled last summer. I told my trip in last summer here and here. I look forward to the new trip a lot, because I do it without my family so I get to focus on my hobby completely for a few days!

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Mätäkuun juttu / Complete failure

Kaikki ei suju aina kuin rasvattu.


Löysin ompeluvimmoissani vaatesuunnittelija Tina Givensin ja hänen kauniin mallistonsa. Hänen vaatteidensa yksinkertaisuus ja kerroksellisuus viehättivät minua, vaikka röyhelöt ja romanttisuus eivät ole varsinaisesti tyyliäni. Tina tarjoaa muutamaa malliaan netissä ilmaiseksi ja markkinoi niitä sopiviksi myös aloitteleville ompelijoille yksinkertaisten rakenteiden ansioista. Koska ilmaismallit näyttivät riittävän selkeiltä ja yksinkertaisilta yhdisteltäväksi omiin pellavavaatteisiini, päätin kokeilla niitä.

Niinpä tulostelin Bloom -mekon, Kika -alusmekon ja Plinka -housut ja teippasin kaavat kokoon. Tutustuin huolellisesti myös jokaisen vaatteen ompeluohjeisiin ja mitoitukseen. Varmistin monta kertaa sekä mitat että tulosteiden oikean suhteen, sillä kaikki ilmoitettiin vain tuumissa ja jaardeissa.

Vaan kuinkas sitten kävikään?



Bloom -mekko on tehty kaavan pienimmällä koolla (small!) ja kankaaksi on valittu ohjeessakin suositeltu ohuehko pellavakangas. Minä käytän yleensä vaatekokoja M tai L eli en ole missään nimessä siro enkä laiha. Leikatessani kangasta kaavan mukaan pienensin mielestäni valtavan laajaa kaula-aukkoa. Kaula-aukko jäi tästä huolimatta niin suureksi, ettei mekko pysy päällä, vaan se valahtaa pois olkapäiltäni.




Myös tuota merkillistä etuhalkiota mietin jo leikkausvaiheessa. Se nimittäin osuu juuri, no, tiedätte minne. En ymmärrä halkion sijoituspaikkaa ollenkaan.




Alusmekko Kika ei onnistunut yhtään sen paremmin.




Kikaan valitsin kankaaksi pehmeän puolipellavan. Pienensin Kikan kaula-aukkoa myös jo leikkuuvaiheessa ja yläosaa ompeluvaiheessa sivusaumoista noin 8 cm, mutta edelleen se roikkuu päälläni kuin säkki ja väljyysvaroja on kainalon alla reilusti.



Plinka-housut ovat vielä ompelupöydälläni, mutta en tiedä, uskallanko ryhtyä ompelemaan...




Se on ainakin selvää, että pienennän reilusti myös Plinka -housuja jo ennen ompelua. Sen sijaan se, mitä aion tehdä mekoille, on vielä hieman epäselvää minulle. Joka tapauksessa kumpikin mekoista on käyttökelvoton sellaisenaan.

En aio tässä yhteydessä kritisoida vaatteiden suunnittelijaa enempää. Ompeluohjeistakin minulla olisi yhtä ja toista sanottavaa. Yksinkertaiset vaatemallit eivät ole välttämättä aivan yksinkertaisia toteuttaa, varsinkaan, jos ompelija jätetään ylimalkaisten ohjeiden varaan.

Jos joku lukijani haluaa kokeilla itse Tina Givensin vaatekaavoja, annan muutaman neuvon:

1. Givensin kaavojen mitoitus on erittäin reilu. Vertaa kaavoja olemassa oleviin vaatteisiisi ja tee muutoksia. Voit kaventaa niitä tarvittaessa keskeltä kaavaa, siis siirtää keskitaitetta sisemmäksi. Rintaville ja isokokoisille nämä mallit sopivat sen sijaan erinomaisesti!

2. Käytä vain ohuita, erittäin laskeutuvia ja pehmeitä kankaita. Esimerkiksi puuvillavoilee tai -batisti voisivat toimia pellavaa paremmin näissä malleissa. Toinen asia onkin sitten, mistä sellaista löytää Suomesta.

3. Erityisesti Bloom-mekon etu- ja takakappaleen leikkuureunat kannattaa huolitella saumurilla ennen ompelua. Se mainitaan ohjeessa vain sivulauseessa. Taskujen kiinnittämisen ja sivusaumojen ompelun jälkeen reunan huolittelu on melkein mahdotonta.

Ehkäpä suon itselleni nyt pienen ompelutauon ja mietin mukavampia asioita, kuten lähestyvää Vilnan matkaani!


Sorry, but this time only shortly in english:

I found Tina Givens collection and was very inspired! She offers a few free patterns on her sites, and I decided to try them out, because they looked like so simple and easy.

The end result, however, was rather disappointing. The clothing sizing of Tina Givens designs is too big and garment sewing instructions are too cursory, even if they are simple in designer's opinion. Now I have to consider how to reduce these dresses to fit for me.


Unfortunately, I can not recommend these freebies to anyone, but if someone wants to try them, I hope that she will be accurate choosing the right size and fabric. Linen fabric is too stiff for these models but cotton voile or batist would work well.

Jämäpalamekko / Patchwork dress

Lepopuikolla on kaiveltu myös tilkkulaatikoita. Tämä jämäpaloista koottu pellavamekko valmistui sopivasti heinäkuun helteisiin.

This summer I have looked through also my fabric stash: swatches and left overs. This linen dress  assembled with left over fabrics completed appropriately for hot days in this July.




Kaava mekkoon löytyi viime vuosituhannelta peräisin olevasta Burdasta (4/99). Mekko on helmastaan hauskasti pallomainen, ja siitä syystä mekon kaava jäi mieleen ja on odotellut 15 vuotta toteuttamista.

This pattern is from old Burda magazine (4/1999). The hem is ball-shaped in a fun way and that's why I had it in mind for 15 years.



Taidan olla aikamoinen hamsteri!

I guess I'm a bit of a hoarder!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Farkkujen metamorfoosi 2.0 / The metamorphosis of used jeans 2.0

Farkkutytöllä pitää olla tietenkin farkkuhameita. Monta farkkuhametta. Viime kesänä kuljin tässä hameessa. Tämän kesän farkkuhameeni on kietaisumallinen ja siinä on käytetty materiaalina vanhoja farkkuja sekä jämäpaloja edelliskesän farkkuhameprojektista kesän teeman mukaisesti.


Idean löysin Pinterestistä. Kappaleet ovat erimittaisia tarkoituksella ja helma sekä muotokaitale vyötäröllä on jätetty kääntämättä.


Kietaisuhameissa on minua aina ärsyttänyt se, että kietaisuosat, tässä tapauksessa etukappaleet eivät mene riittävän paljon päällekkäin. Pieni tuulenvire tai reippaampi askel ja hame vilauttaa pahemman kerran. Tässä hameessa toinen etukappale on kokonaisen etukappaleen mittainen, eikä vilautteluongelmaa ole toistaiseksi ilmennyt.



Vyön lukoksi hankin kaksi kookasta D-lenkkiä, joita löytää nykyisin vain hyvin varustetuista nappikaupoista. Vyölenkit ovat tietenkin edellisen farkkumekkoprojektin materiaalista.

Aika kiva siitä tuli!

I like the jeans and denim. For this reason, I have a lot of jeans and denim skirts. Last summer, I sewed this skirt. This summer I wanted to sew a denim skirt from old jeans according my promise to re-use old clothes in my sewings.

I got the idea for this skirt on Pinterest. The skirt is a wraparound skirt. They have such a problem that the wraparound pieces swing easily and reveal too much. This skirt I've been trying to solve the problem and wraparound pieces are long enough.

The skirt has a belt and D-rings as a fastening mechanism. D-rings are hard to find nowadays, because they are not widely used. Belt loops are from the previous project.

Raw edges and uneven hem give this skirt her own character. It's nice is it!

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Zigzag Kimono

Hengissä ollaan!

Still alive!


 
 
 
Lanka/Yarn: Rico Design Essentials Cotton DK 320 g
Puikot/Needles: 3,5 mm ja/and 3,75 mm
Fiilis/Feelings: Yes!!
 
 
 
Lepopuikolla on ahkeroitu koko kesä. Muuttolaatikoiden tyhjentämistä ja tavaroiden järjestelyä on riittänyt näihin päiviin saakka. Olemme tutustuneet uusiin kotikulmiimme tehden pieniä pyöräretkiä koko perheen voimin. Ehdimme tehdä myös parin viikon automatkan Itämeren ympäri.
 
I have been working hard all summer. Moving boxes have been emptied and the items are arranged in the present day. We have reviewed our new neighborhood making small bike rides with the whole family. We had also time to make a two-week road trip by car around the Baltic Sea.
 
Välillä olen ommellut, ja osan tuotoksista olen jo blogissani esitellytkin, mutta osa on edelleen esittelemättä. Puikoillakin on ollut koko ajan jotakin. Kesän alussa otin työn alle Veera Välimäen Opettajattaren jo kolmannen kerran. Se on tilaustyö ja menossa syksyllä työkaverilleni. Kaikenlaisia neulekokeiluja olen tehnyt myös, mutta olen ilmeisesti ollut sen verran väsynyt menneestä talvesta ja keväästä, ettei niistä ole tullut mitään sen valmiimpaa, vielä.
 
At times, I have sewn, and some of the outcomes I have already revealed here my blog, but some are still without presenting. On my needles there is always been something. At the beginning of the summer, I started Veera Välimäki's Opettajatar for the third time. It is made ​​to order and going to my colleague. I have knitted all kinds of testings as well, but I seem to have been so tired because of past winter and spring, that my testings don't become anything more complete, yet.
 
 
Sitten Anna järjesti Ravelryssä yhteisneulonnan tästä mallista. Olin heti innokkaana mukana!
 
Then Anna organized the KAL in Ravelry. I was immediately enthusiastic in!
 
 
 
Annan malli on yksinkertainen, saumaton ja ylhäältä alaspäin neulottu, niin minua! Pienten alkupähkäilyjen jälkeen kaikki sujui ongelmitta ja nopeasti.
 
Anna's design is simple, seamless and knitted from the top down, so my cup of tea! Everything went smoothly and quickly after small initial difficulties with the width of the neck.
 
 
 
 
 
Tämä on tulevan syksyn ehdoton käyttövaate! Heti tekee mieli rynnätä kangaskaapilleni ja ommella sille kaveri!
 
I'll wear this kimono a lot this coming fall! I also feel like rush to my fabric stash and start sew something to combine!