Toinen matkakohteemme oli Norjan Bergen, jonne matkustimme
lautalla Tanskan pohjoiskärjestä Hirtshalsista.
Bergenissä vierailimme museoidussa
trikootehtaassa Salhusissa. Paikka oli erittäin mielenkiintoinen, sillä kehräämöihin tai kutomoihin ei yleensä pääse vierailuille turvallisuussyistä.
|
Salhus Trikotasjemuseum |
Tehtaan historia kerrottiin lyhyessä filmissä, jonka jälkeen opas esitteli tehtaan ja sen kaikki koneet, jotka olivat edelleen toimintakunnossa. Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1859 ja se valmisti puuvilla- ja villatrikoota, josta ommeltiin alusvaatteita. Tehdas valmisti myös villasukkia koneellisesti jo hyvin varhain. Tuotanto hiipui vähitellen 1970- ja 1980 -luvuilla vaatteiden halpatuonnin ja raaka-aineiden kallistumisen vuoksi, ja vuonna 1989 tehtaan toiminta loppui. Pian lopettamispäätöksen jälkeen koko tehdasrakennus koneineen päätettiin museoida.
|
Lankojen kertauskone |
Trikootehdas turistikohteena oli erittäin mielenkiintoinen, jos haluaa tietää langan- ja neuleiden teollisesta tuotannosta, mutta perheemme miesväkeä viehättivät erityisesti tehdashallien kaikenlaiset koneet, joista muutamia sai kokeilla itse. Lisäksi miellä kävi hyvä tuuri, sillä saimme oppaaksemme suomalaista syntyperää olevan nuoren naisen, joten lapsikin pystyi tekemään hänelle lisäkysymyksiä, jos jokin asia kiinnosti.
Vasta Bergenistä poistuttuamme luin jostakin matkaoppaasta, että Bergenin lähistöllä olisi ollut toiminnassa oleva neulevaatteita valmistava yritys, nimeltään
Oleana, jonne olisi päässyt myös tutustumaan tuotantoon. Oleanan neulevaatteet ovat niin kauniita, että sinne olisin ehdottomasti myös mennyt, jos olisin ollut ajoissa tietoinen tästä mahdollisuudesta.
Ikävä kyllä bergeniläiset lankaliikkeet eivät tuottaneet minkäänlaisia väristyksiä. Tarjolla oli runsaasti tuttuja lankamerkkejä, kuten Drops, Sandnes Garn, Schachenmayr nomotta, Rowan tai Coats. Kaupoissa oli myös monia sellaisia lankoja, joita ei Suomessa lankaputiikeista vastaan tule, kuten Fonty tai Løve Garn. Mutta ei mitään sellaista, jota olisi pitänyt saada. Suurin pettymykseni oli, että Bergenin kiinnostavin putiikki
Malsen og Mor olikin vain nettikauppa. Pyörin jonkin aikaa pitkin kaupunkia etsiessäni sitä.
Mitään kiinnostavaa ei myöskään löytynyt kirja- eikä lehtikaupoista. Erityisesti lehtien hintataso ihmetytti. Amerikkalaiset ja brittiläiset neulelehdet maksoivat 120-160 NOK eli noin 16-21 €. Myös langat tuntuivat kalliimmilta kuin Suomessa, millä oli tietysti vaikutuksensa ostohaluihini. Esimerkiksi Dropsin Alpaca -lanka maksoi 35 NOK eli noin 4,70 € kerältä. Norjan hintataso ei tietenkään ollut mikään yllätys, ja olimme siihen toki varautuneet.
|
Husfliden Bergen |
Mutta Bergenin
Husfliden -kaupassa onnisti. Löysin sieltä seinän kokoisen hyllykön täynnä erisävyisiä
Rauma -merkkisiä lankoja, joista erityisesti Finullgarn oli mielenkiintoisin.
Värikartan mukaan eri sävyjä on 100, joten valinnanvaraa riitti. Hintakin oli mielestäni kohtuullinen, noin 4,40 € / 50 g. Kuvassa lankahylly ikkunan läpi kuvattuna.
|
Kurkistuskuva lankahyllylle |
Silmääni miellytti eniten intensiivinen preussinsininen, jota ostin 300 g. Tästä määrästä saan neulottu wrapin, lyhyen jakun tai muuta kivaa.
Jälkeenpäin kävi sitten harmittamaan, etten katsellut tarkemmin kaikkia niitä ihania lilan ja purppuran sävyjä, kun kerrankin olisi ollut tarjolla. Tarkoitukseni olikin korjata asia Oslossa, joka oli matkamme viimeinen kohde. Ravelryn mukaan sielläkin olisi pitänyt olla Husfliden -liike.
Mutta sitten Oslossa tapahtui erittäin ikäviä asioita, mikä vaikutti myös meidän matkaamme. Tarkoituksemme oli kierrellä Oslossa nähtävyyksiä lauantaina, mutta kaupat ja nähtävyydet olivat tuolloin kiinni kansallisen surupäivän vuoksi. Harmi meidän kannaltamme, sillä Norja ei ole lähtökohtaisesti sellainen maa, jonne tulee lähdettyä kovin usein.
Esittelen vielä matkaneuleeni myöhemmin.
In Bergen we visited in Salhus Tricotasjemuseum. It is an old knitting factory which serve as a museum today. It's very interesting if you like to know how yarn and knitting fabric are made.
I visited several yarn shops and book shops in Bergen but I didn't find anything to buy. But in Husfliden -shop there were plenty of Rauma -yarn. I liked especially Finullgarn and bought it 300 g.
Afterwards I regreted that I didn't buy more Rauma yarn in purple tones so I decided to visit Husfliden shop in Oslo where we were going to. But because of norwegian massacre our plans to shop and visit in tourist attractions failed.
Further on I'll tell what I knitted during our trip.