Octagon

Mitä saadaan aikaan, kun kaksi kuusikulmiota yhdistetään kolmesta sivustaan yhteen?

What is achieved when the two hexagons are combined in three flanks?

Kahdeksankulmainen kolmiuloitteinen kappale eli Octagon.

Octagonal three dimensional piece or Octagon.

Malli/Pattern: oma, mutta idea on tuolta/own but the idea has come from here
Lanka/Yarn: Aade Artistic 8/2 320 g
Koneneulottu / knitted by machine

Jakun etureunat ovat käsittelemättömät ja rullautuvat hieman. Helmassa on päärmeet.

Edges of the jacket are untreated and they are scrolling a bit. The hem has turned-up.

Selässä on yksi sauma ja kainaloiden alla toinen ja kolmas sauma.

There are three seams: the first is in the back, and the second and third seams are under the armpit.

Jakkua voi käyttää myös ylösalaisin, jolloin kainalosaumat tulevat näkyviin eteen. Tällöin etureunassa on päärme ja helma on rullalla.

Jacket may also be used upside down, which will appear seams under the armpit in front. In this case, edges of the jacket are turned-up and the hem is untreated and scrolling.

Jakkua voi käyttää myös nurinpäin. Tällöin etureunan rullautuva reuna on päälläpäin.

Jacket may also be used inside out. In this case, the scrolling edges are atop.

Ompelin kaikki saumat niin kauniisti kuin osasin, joten jakkua voi käyttää myös niin, että saumat ovat edessä.

I sewed all the seams as beautifully as I could so jacket can be safely used inside-out.

Myös selkäsaumaa voi tarkastella lähempää.

The back seam can be viewed up close.

Murheenkryyni / Wicked yarn

Edellisen postauksen projektia haudutellessani tartuin tähän lankaan, joka aiheutti minulle viime kesänä kovasti harmia.

When considering a project in my previous post I picked this yarn, which caused me much trouble last summer.

Lanka on viisisäikeistä pellavaa, jonka jokainen säie on erisävyinen sininen. Eikös kuulostakin ihan minun langaltani? Olin ostanut langan Tallinnasta teollisuuspuolalle puolattuna. Nuo kikkurat puolan päässä olisivat pitäneet huolestuttaa ostopäätöstä tehtäessä, mutta olin upean värin sokaisema.

he yarn is linen each of which strand is different shades blue. It sounds like my yarn, is it? I had bought the yarn from Tallinn. I should have been concerned about when making the purchase of the yarn was curly, but I was blinded by a great color.

Keriessäni lankaa teollisuuspuolalta kerille totuus alkoi valjeta minulle. Lanka sotkeutui koko ajan ja oli tosi kovaa.

When I was winded yarn into a ball a truth began to dawn on me. Yarn got entangled constantly and was very hard.

Mutta vasta useiden koetilkkujen jälkeen luovutin: lanka oli neulomiskelvotonta, sillä se oli ylikierteistä. Käsinneulominen oli mahdotonta, sillä lankaan muodostui saparoita jatkuvasti. Välillä neulominen oli keskeytettävä, ja sotkut selvitettävä.

But after several swatch I gave up. The yarn was impossible to knit, because it was too twisted and curly. From time to time knitting was interrupted and the knots examined.

Kaiken vaivannäön jälkeen lopputulos oli tämä:

Overall, the result was this:

Kaikki tilkut vääntyivät kuin korkkiruuvit, huolimatta perusteellisesta pesusta ja muotoonkuivatuksesta. Oli myönnettävä, että lanka oli kelvontonta. Pakkasin sen lankavarastoni perukoille ja unohdin sen sinne vuodeksi.

All swatches were twisted like corkscrews, despite the thorough washing and drying in form. It was acknowledged that the yarn was bad. I packed it in my stash on the bottom and forgot it there for the year.

***

Kunnes kaivoin sen tällä viikolla esiin uudestaan. Päätin kesyttää langan neulekoneellani, ja neuloa siitä suoran kappaleen pellavaista Parisia varten, vaikka arvelin neulepinnan muistuttavan lähinnä karheaa pesukinnasta. Pitsineule olisi ollut tälle langalle omiaan keventämään rakennetta, mutta kone takkuili pahasti jo sileässä neuleessa, joten kaikenlaiset ylimääräiset hienoudet oli unohdettava.

As long as I dug it out again this week. I decided to tame the yarn my knitting machine. I decided to knit a straight piece of Paris style, even though I figured out that the result would resemble rough sponge. Lace would have been more appropriate for this yarn, but the machine is struggling badly already stockinette stitch , so any extra finery had put aside.

Neulominen oli tuskaisaa, hikistä ja hidasta, sillä lanka oli joustamatonta ja sotkeutui jatkuvasti. Kelkka jumitti, ja lankaa sai selvitellä yhtenään. Vaivaisen suoran kappaleen neulominen vei koko päivän, mutta olin päättänyt päästä tästä langasta eroon. Kun kappale oli neulottu, silmukoin lyhyet päät yhteen ja heitin tekeleen pesukoneeseen. Ajattelin hienopesuohjelman pehmittävän neulosta.

Knitting this yarn with the machine was painful, sweaty and slow, because the yarn was inelastic and got entangled an ongoing basis. The knitting machine carriage got stuck, and the yarn had to sort out all the time. It took all day to knit a single straight part, but I was determined to get rid of this yarn. When the piece was knitted I weaved stitches together in short ends and threw it to the washing machine. I thought of delicate wash program would emollient the knitting.

Mutta pesun jälkeen neule tuntui lähinnä peltiseltä. Katson, miltä pellainen Paris näyttää ja tuntuu kuivana. Minulla on sen varalle vielä yksi keino: kuivausrumpu, joka rikkoo pellavakuitua niin, että neulos pehmenee. Olen käyttänyt kuivausrumpua onnistuneesti pellavakankaita pehmittäessäni.

But after washing the sweater seemed to feel hard. I'll see  what linen Paris looks and feels when it is dry. I have to reserve one more way to soften it: the dryer. I hope that it breaks linen fibers to the extent that the knitted fabric feel softer. I've been using it successfully to soften linen fabrics.

Läheltä katsottuna silmukkajonot kulkevat viistosti. On ihmeellistä, miten voimakas langan vääntövoima onkaan!

Seen near the stitches run diagonally. It's amazing how strong the yarn a torque force is!

Koneneuleen suunnittelua / Designing machine knit

Olen viime aikoina kiinnittänyt erityistä huomiota neuleisiin, jotka koostuvat poikkeuksellisista geometrisista muodoista. Niinpä päätin kokeilla taitoani suunnitella sellainen itse alusta loppuun.

I have recently been paid particular attention to the knitting of geometrical shapes consisting of exceptional. So I decided to try the skill to design one yourself from start to finish.

Ensin on siis ajatus muodosta. Haluan koneneulotun jakun, joka muodostuu kahdesta geometrisesta kappaleesta. Minun on siis lähdettävä liikkeelle tasokuvioista.

First is the idea of ​​form. Request for koneneulotun jacket which consists of two geometric pieces. So I have to start from a plane geometry.

Hahmottelin ensin asiaa paperilla, piirtämällä ja pienoismallin avulla. Käytin ideani pohjana muutamia Ravelryssä näkemiäni koneneuleita, kuten tätä ja tätä, mutta laskelmat ja pohdinnat tein kuitenkin itse.

I sketched the first things on paper, by drawing and using a scale model. I used my ideas based on a number of machine knitting that I have seen in Ravelry, such as this and this, but the calculations and considerations, however, I made myself.

Piirsin ajatukseni muodosta kaavapaperille suhteessa 1:1.

I drew my thoughts on paper to form a 1:1 ratio.

Sovitin kaavapaperimallia sovitusnuken päälle. Tässä vaiheesa oli helppo huomata tietyt ongelmakohdat.

I fitter the paper pattern over the dummy. At this point, it was easy to note certain problem areas.

Sovittamisen jälkeen tein tarvittavat korjaukset paperimalliin. Sitten olikin jäljellä laskemista: tiheys, silmukoiden määrä ja tarvittavat kerrokset.

After the fitting I made the necessary corrections to the paper pattern. Then it was the remainder of the calculation: density, number of stitches and rounds.

Kun laskelmat oli tehty, annoin koneen laulaa.

When the calculations were done, I let the machine do it's job.

Muutaman tunnin jälkeen minulla oli edessäni kaksi koneneulottua kuusikulmiota, jotka ovat peilikuvat toisilleen.

After a few hours before the I had two machine knitted hexagons, which are mirror images of each other.

Seuraavaksi on vuorossa neuleen höyrytystä, muotoonkuivatusta, saumojen ompelua, mahdollisesti pesu ja uusi muotoonkuivatus. Ihan jännittää, toimiiko suunnitelmani...

Now it's time for steaming, drying in shape, sewing seams, possibly a new washing and drying in shape. Just nervous about how the plan works...

Terälehtiä / Zuzu's Petals

Taisinkin jossain postauksessa mainita, että Amerikan matkan aikana valmistui huivi, tai tarkemmin sanottuna se on kauluri. Neuleen nimi viitannee vuonna 1946 tehtyyn klassikkoelokuvaan "Ihmeellinen on elämä". Päähenkilön tytär Zuzu pudottaa koulumatkallaan poimimista kukkasista terälehtiä ja pahoittaa kovasti mielensä. Päähenkilö haluaa korjata tilanteen, kerää terälehdet taskuunsa ja aikoo liittää ne kukkiin takaisin.

I guess I have already mentioned that I knitted a shawlette during the trip. The name of shawlette seems to refer to in 1946 on the classic film "Life is Wonderful". The main character's daughter Zuzu drop the way to home picking flowers petals and upset a lot of heart. The main character wants to correct the situation, gather the petals in his pocket, and intends to incorporate them back into the flowers.

Malli/Pattern: Zuzu's Petal's by Carina Spencer
Lanka/Yarn: Malabrigo Arroyo 856 Azules (100 % Merino, 306 m/100 g) 65  g
Puikot/needles: 3,5 mm

Ohje ja lanka löytyivät matkan alussa Minnesotasta, Minneapolisin kupeessa olevasta pienestä Lakevillesta. Olen lankaan erittäin tyytyväinen. Sitä oli miellyttävää neuloa, eikä se kutita. Ohje oli selkeä ja työ eteni vauhdilla!

The pattern and the yarn were found from Lakeville at the beginning of the trip. I am very pleased with the yarn. It was pleasant to knit, and don't itch at all. The pattern was clear and the work continued at pace!

Kaulurin rakenne on metka. Se neulotaan ylhältä alas ja aloitetaan keskeltä edestä, kuten kolmiohuivit. Lisäykset tehdään langankiertoina molemmissa reunoissa sekä keskisilmukan molemmin puolin. Kun lisäyksiä on tehty riittävä määrä, yhdistetään aikaan saatu kolmio renkaaksi ja aloitetaan pitsineule.

Cowl is worked from the top-down and center-front out. You'll be knitting a 2 st garter border with eyelet increases on the right and left sides, and each side of center stitch.  When the top edge reaches to the desired length, you'll join in the round and begin the lace section.

Kaulurin sileä osuus putoaa vesiputouksena lämmittämään kaulaa. Tämä huivi tulee pysymään hyvin paikoillaan, eikä sitä tarvitse asetella jatkuvasti. Kohta tällaisia lämmittimiä taas tarvitaan!

The stockinette stitch section of shawlette is draped as a scaft. It is easy-to-wear cowl without the fuss of trying to keep it around your neck! Soon, these heaters are needed again!

New York New York II

Kaikki on isoa New Yorkissa, kuten rakennukset,
Everything is big in New York, such as buildings,

katumainokset,
street advertising,

keksijäätelöt,
ice cream sandwiches,

juomat,
beverages,

napit,
buttons,

ja moni muu.
and many others.

Mutta löytyi sieltä myös pieniä asioita, kuten tämä veistoksen päälle asetettu neulegraffiti High Linellä,

But there is also found in small things like this neulegraffiti, which had been placed on top of the sculpture at High Line,

tai Vapaudenpatsas kaukaa katsottuna.

or the Statue of Liberty seen from afar.

Katukioskin hodareita muistelemme vesi kielellä.

We'll look back the street kiosk hot dogs mouth watering.

New York, New York!

Vaikka tämä blogi ei olekaan matkailu- eikä tilitysblogi, sallinette, arvoisat lukijat, jos tällä kertaa lipeän vähän myös matkailun ja tilityksen puolelle. Olen nimittäin juuri kotiutunut New York Citystä, jossa seikkailimme perheen kanssa viikon ajan, ja kokemus oli ainutlaatuisen huikea.

Pidän itseäni kohtalaisen kokeneena kaupunkimatkailijana, ja olen kolunnut monia metropoleja Euroopassa. Siksi yllätyin siitä vaikutuksesta, jonka matkamme ensin Minnesotaan ja sitten New York Cityyn teki minuun. Olin ensin hyvin järkyttynyt asioiden suuruudesta, hyvin hämmentynyt amerikkalaisten yltiöpäisestä ystävällisyydestä ja hyvin ihmeissäni kaikkien asioiden pussittamisesta ja paketoinnista muoviin: jopa juomapillien kärjet olivat erillisessä suojassa!

Ensimmäinen päivä New Yorkissa ei unohdu ikinä! Totesin hyvin pian, että Manhattan on todella suuri, pelottavan meluisa alue, jossa kadut ovat tungokseen asti täynnä ihmisiä joka paikassa liikennevälineitä myöten. Taskuvarkauden ja lasten kadottamisen vaara väijyi takaraivossani alituiseen, ja minusta tuntui, ettemme ikinä selviäisi hengissä tässä kaupungissa kokonaista viikkoa. Sitten tapahtui jotain hyvin merkillistä: unohdimme yhden selkärepuistamme Manhattanin eteläkärjessä olevalle Staten Islandin lauttaterminaalille, ja huomasimme unohduksen vasta puolen tunnin päästä, kun olimme jo päätyneet Ground Zerolle. Repussa olivat kaikki matkaoppaamme ja karttamme, juuri ostetut New York City -nähtävyyspassit koko perheelle ja muutamia, kohtaisen arvokkaita ostoksia, joten repun hukkaaminen harmitti oikeasti todella paljon. Normaalisti tällaisessa tilanteessa missä tahansa eurooppalaisessa metropolissa voi kadotetun omaisuutensa unohtaa samantien. Pariisissa saisi viranomaisilta palvelua vain ranskaksi. Roomassa viranomaiset kadottaisivat vähäisetkin englanninkielentaitonsa, levittelisivät vain käsiään ja lopulta löisivät luukun kiinni nenäsi edestä. Barcelonassa ja Roomassa voit suorastaan kahlata taskuvarkaiden tyhjentämissä lompakoissa ja käsilaukuissa illan tullen metroasemien liepeillä. Berliinissä todettaisiin kuivasti repun olleen matkalaisen omalla vastuulla. Mutta New Yorkissa penkille jäänyt matkaajan reppu ei katoa, vaan vartijat ottavat sen nopeasti talteen, ja repun sisältö todennäköisesti tarkastetaan. Reppumme löytyi siis samantien, kun palasimme terminaaliin sitä etsimään, vaikka löytyminen tuntui meistä hyvin epätodennäköiseltä, sillä kyseinen terminaali on hyvin vilkas paikka. Tämä tapahtuma antoi kuitenkin hieman turvallisuudentunnetta minulle, ja jälkeen päin totesin, ettei missään muualla Manhattanilla olekaan niin turvassa kuin kaupoissa, nähtävyyksissä ja terminaaleissa, sillä niissä paikoissa on vartijoita joka nurkalla.

Mutta sitten itse asiaan eli Manhattanin lankalöytöihin.

Knitty Cityssä ostokset pakattiin kestokassin!

Siirtymiset paikasta toiseen veivät paljon aikaa, vaikka kohtalaisen nopeasti opimme hyödyntämään metro- ja bussilinjoja. Siksi päätin käydä vain kahdessa lankaliikkeessä, sillä mikään netistä etukäteen etsimistäni lankakaupoista ei sijainnut nähtävyyksien eikä hotellimme läheisyydessä, eivätkä ne myöskään olleet keskittyneet millekään tietylle alueelle, vaan olivat harvinaisen hajallaan eripuolilla Manhattania. Halusin toki nähdä kaupungista muutakin kuin metrolinjaston. Molemmat liikkeet olivat erikoisliikkeitä, ja hintatasoltaan hyvin kalliita. Matkani varrelle osui myös halvempiakin lankaputiikkeja ja hypistelin marketissakin lankoja, mutta niissä tarjonta oli hyvin akryylivoittoista.

Ensimmäiseksi pistäydyin Knitty Cityyn, joka sijaitsee Upper West Sidellä Keskuspuiston länsipuolella. Kartalta katsottuna Museum of Natural History ja Dakota -talo sijaitsevat melkein kulmilla, mutta ensikertalaisen aivokapasiteetti ja pienten matkakumppaniemme kestävyys ei riittänyt kaikkien kolmen yhdistelmään saman päivän aikana.



Malabrigo Arroyo 856

Koska olin etukäteen tutustunut liikkeen lankavalikoimiin netissä, saatoin suunnata suoraan tiettyjen lankamerkkien hyllyille tarkastelemaan valikoimaa. Olin jo löytänyt Malabrigon Arroyo -langan Knitter´s Palette Yarn Shopista Lakevillestä, neulonut siitä pienen huivin Minnesotassa automatkojen aikana ja todennut langan mainioksi, joten silmäni osui kauniiseen harmaanlilaan sävyyn (043 Plomo). Valitettavasti tuota kaunista sävyä oli vain yksi kerä jäljellä, joten päädyin neljään kerään samaa sini-turkoosi-lila -sävyä (856 Azules) kuin Lakevillessäkin olin päätynyt.

Lähikuva vyyhdistä, värierä 13 02 12

 Kerittynä, värierä 17 04 36

Näytetilkku, värierä 17 04 36

Aika herkkua, eikö? Kaksi alinta kuvaa ovat eri värierää Minneapolisin putiikista kuin kaksi ylempää  ja hitusen haaleampia sävyiltään, mutta näytteestä saa kuitenkin käsityksen, millaista väripintaa lanka muodostaa.

Toinen lankakauppani oli Purl Soho, joka nimensä mukaisesti sijaitsee Sohossa, Manhattanin eteläpäässä, lähellä valurauta-arkkitehtuurin keskittymää ja Little Italya. Myös tämän liikkeen valikoimiin olin etukäteen tutustunut, ja tiesin, että täällä minun olisi erityisen vaikeaa vastustaa kiusauksia, sillä liikkeen valikoimiin kuuluivat myös herkullisen väriset puuvillakankaat.

Langat Purl Sohossa olivat enimmäkseen merinoa ja vähintäänkin semisolideja väreiltään, mutta myös paljon pätkä- ja liukuvärjättyä lankaa oli tarjolla. Hintataso pyöri noin 18 - 50 $/vyyhti, joten heräteostoksia ei juuri huvittanut tehdä.

No, mitä sitten kassiin valikoitui? Näin jälkeenpäin ajateltuna valitsin melko tuttuja sävyjä, vaikka kaupassa olisi ollut vaikka mitä.

Hurjin ostokseni lienee kaksi vyyhtiä Madelinetoshin Tosh Merino Light -lankaa hehkuvassa magentan sävyssä.

Kangasostoksiltakaan en välttynyt, vaikka ostokset piti tehdä yardeissa (1 yardi = 0.9 metriä). Ostin  Kaffe Fassetin suunnittelemia kankaita: laventelinsävyistä ja raidallista, sekä kankaiden sävyyn sopivan puntin tilkkuja, puolikkaan yardin valmispalan lepakkokangasta sekä pari pussia nappeja.

Mitä näistä ostoksista on oikein tulossa? Siitä kerron myöhemmin.


I'm sorry, but this time I write only in Finnish. I'm just telling about shopping in New York. Photos will show my discoveries.