New York, New York!

Vaikka tämä blogi ei olekaan matkailu- eikä tilitysblogi, sallinette, arvoisat lukijat, jos tällä kertaa lipeän vähän myös matkailun ja tilityksen puolelle. Olen nimittäin juuri kotiutunut New York Citystä, jossa seikkailimme perheen kanssa viikon ajan, ja kokemus oli ainutlaatuisen huikea.

Pidän itseäni kohtalaisen kokeneena kaupunkimatkailijana, ja olen kolunnut monia metropoleja Euroopassa. Siksi yllätyin siitä vaikutuksesta, jonka matkamme ensin Minnesotaan ja sitten New York Cityyn teki minuun. Olin ensin hyvin järkyttynyt asioiden suuruudesta, hyvin hämmentynyt amerikkalaisten yltiöpäisestä ystävällisyydestä ja hyvin ihmeissäni kaikkien asioiden pussittamisesta ja paketoinnista muoviin: jopa juomapillien kärjet olivat erillisessä suojassa!

Ensimmäinen päivä New Yorkissa ei unohdu ikinä! Totesin hyvin pian, että Manhattan on todella suuri, pelottavan meluisa alue, jossa kadut ovat tungokseen asti täynnä ihmisiä joka paikassa liikennevälineitä myöten. Taskuvarkauden ja lasten kadottamisen vaara väijyi takaraivossani alituiseen, ja minusta tuntui, ettemme ikinä selviäisi hengissä tässä kaupungissa kokonaista viikkoa. Sitten tapahtui jotain hyvin merkillistä: unohdimme yhden selkärepuistamme Manhattanin eteläkärjessä olevalle Staten Islandin lauttaterminaalille, ja huomasimme unohduksen vasta puolen tunnin päästä, kun olimme jo päätyneet Ground Zerolle. Repussa olivat kaikki matkaoppaamme ja karttamme, juuri ostetut New York City -nähtävyyspassit koko perheelle ja muutamia, kohtaisen arvokkaita ostoksia, joten repun hukkaaminen harmitti oikeasti todella paljon. Normaalisti tällaisessa tilanteessa missä tahansa eurooppalaisessa metropolissa voi kadotetun omaisuutensa unohtaa samantien. Pariisissa saisi viranomaisilta palvelua vain ranskaksi. Roomassa viranomaiset kadottaisivat vähäisetkin englanninkielentaitonsa, levittelisivät vain käsiään ja lopulta löisivät luukun kiinni nenäsi edestä. Barcelonassa ja Roomassa voit suorastaan kahlata taskuvarkaiden tyhjentämissä lompakoissa ja käsilaukuissa illan tullen metroasemien liepeillä. Berliinissä todettaisiin kuivasti repun olleen matkalaisen omalla vastuulla. Mutta New Yorkissa penkille jäänyt matkaajan reppu ei katoa, vaan vartijat ottavat sen nopeasti talteen, ja repun sisältö todennäköisesti tarkastetaan. Reppumme löytyi siis samantien, kun palasimme terminaaliin sitä etsimään, vaikka löytyminen tuntui meistä hyvin epätodennäköiseltä, sillä kyseinen terminaali on hyvin vilkas paikka. Tämä tapahtuma antoi kuitenkin hieman turvallisuudentunnetta minulle, ja jälkeen päin totesin, ettei missään muualla Manhattanilla olekaan niin turvassa kuin kaupoissa, nähtävyyksissä ja terminaaleissa, sillä niissä paikoissa on vartijoita joka nurkalla.

Mutta sitten itse asiaan eli Manhattanin lankalöytöihin.

Knitty Cityssä ostokset pakattiin kestokassin!

Siirtymiset paikasta toiseen veivät paljon aikaa, vaikka kohtalaisen nopeasti opimme hyödyntämään metro- ja bussilinjoja. Siksi päätin käydä vain kahdessa lankaliikkeessä, sillä mikään netistä etukäteen etsimistäni lankakaupoista ei sijainnut nähtävyyksien eikä hotellimme läheisyydessä, eivätkä ne myöskään olleet keskittyneet millekään tietylle alueelle, vaan olivat harvinaisen hajallaan eripuolilla Manhattania. Halusin toki nähdä kaupungista muutakin kuin metrolinjaston. Molemmat liikkeet olivat erikoisliikkeitä, ja hintatasoltaan hyvin kalliita. Matkani varrelle osui myös halvempiakin lankaputiikkeja ja hypistelin marketissakin lankoja, mutta niissä tarjonta oli hyvin akryylivoittoista.

Ensimmäiseksi pistäydyin Knitty Cityyn, joka sijaitsee Upper West Sidellä Keskuspuiston länsipuolella. Kartalta katsottuna Museum of Natural History ja Dakota -talo sijaitsevat melkein kulmilla, mutta ensikertalaisen aivokapasiteetti ja pienten matkakumppaniemme kestävyys ei riittänyt kaikkien kolmen yhdistelmään saman päivän aikana.



Malabrigo Arroyo 856

Koska olin etukäteen tutustunut liikkeen lankavalikoimiin netissä, saatoin suunnata suoraan tiettyjen lankamerkkien hyllyille tarkastelemaan valikoimaa. Olin jo löytänyt Malabrigon Arroyo -langan Knitter´s Palette Yarn Shopista Lakevillestä, neulonut siitä pienen huivin Minnesotassa automatkojen aikana ja todennut langan mainioksi, joten silmäni osui kauniiseen harmaanlilaan sävyyn (043 Plomo). Valitettavasti tuota kaunista sävyä oli vain yksi kerä jäljellä, joten päädyin neljään kerään samaa sini-turkoosi-lila -sävyä (856 Azules) kuin Lakevillessäkin olin päätynyt.

Lähikuva vyyhdistä, värierä 13 02 12

 Kerittynä, värierä 17 04 36

Näytetilkku, värierä 17 04 36

Aika herkkua, eikö? Kaksi alinta kuvaa ovat eri värierää Minneapolisin putiikista kuin kaksi ylempää  ja hitusen haaleampia sävyiltään, mutta näytteestä saa kuitenkin käsityksen, millaista väripintaa lanka muodostaa.

Toinen lankakauppani oli Purl Soho, joka nimensä mukaisesti sijaitsee Sohossa, Manhattanin eteläpäässä, lähellä valurauta-arkkitehtuurin keskittymää ja Little Italya. Myös tämän liikkeen valikoimiin olin etukäteen tutustunut, ja tiesin, että täällä minun olisi erityisen vaikeaa vastustaa kiusauksia, sillä liikkeen valikoimiin kuuluivat myös herkullisen väriset puuvillakankaat.

Langat Purl Sohossa olivat enimmäkseen merinoa ja vähintäänkin semisolideja väreiltään, mutta myös paljon pätkä- ja liukuvärjättyä lankaa oli tarjolla. Hintataso pyöri noin 18 - 50 $/vyyhti, joten heräteostoksia ei juuri huvittanut tehdä.

No, mitä sitten kassiin valikoitui? Näin jälkeenpäin ajateltuna valitsin melko tuttuja sävyjä, vaikka kaupassa olisi ollut vaikka mitä.

Hurjin ostokseni lienee kaksi vyyhtiä Madelinetoshin Tosh Merino Light -lankaa hehkuvassa magentan sävyssä.

Kangasostoksiltakaan en välttynyt, vaikka ostokset piti tehdä yardeissa (1 yardi = 0.9 metriä). Ostin  Kaffe Fassetin suunnittelemia kankaita: laventelinsävyistä ja raidallista, sekä kankaiden sävyyn sopivan puntin tilkkuja, puolikkaan yardin valmispalan lepakkokangasta sekä pari pussia nappeja.

Mitä näistä ostoksista on oikein tulossa? Siitä kerron myöhemmin.


I'm sorry, but this time I write only in Finnish. I'm just telling about shopping in New York. Photos will show my discoveries.