Yli oman osaamisen / Over my own expertise

Olen tänä kesänä pähkäillyt muitakin asioita kuin kaaviotonta englanninkielistä ohjetta. Muistanette kirpputorilöydön, Passap duomatic S -kaksitasoneulekoneen, jonka ostin kaksi vuotta sitten?

Huollatin sen vihdoin sen käyttökuntoon kesäkuun alussa. Joku ehkä ihmettelee, miksi vitkuttelin koneen kanssa näin kauan? Yksi syy oli se, että lähin ja käytännössä ainoa Passap-korjaaja löytyy Lahdesta. Toinen ja merkittävämpi syy oli se, etten osaa käyttää kaksitasokonetta. Arvelin, että siihen perehtyminen vaatii aikaa, rauhaa ja pitkiä hermoja, eikä näitä ole työssä käyvällä äiti-ihmisellä liiemmälti kuin loma-aikoina, jos silloinkaan.

Olen suorittanut yksitasokoneella neulomisesta opintoviikkoja, ja opintojen aikana tehnyt yhden neuleen siten, että yksitasoiseen liitettiin toinen taso lisäosana. Kiinteä kaksitasoinen kone on ihan uusi juttu minulle. En ole koskaan nähnyt, miten se kootaan ja miten sillä neulotaan, joten kaikki on pitänyt pähkäillä itse käyttöohjeen kanssa. Vanhemman yksitasokoneen käyttötaidosta ei ole myöskään nyt hyötyä, sillä sveitsiläinen Passap ja japanilainen Toyota ovat mekaanisilta ratkaisuiltaan hyvin erilaiset. Paljon 1980-luvulla koneneulojia kouluttanut konekorjaajakin "rohkaisi" minua kertomalla, että sveitsiläisen koneen oppiminen on erityisen haastavaa, jos on oppinut käyttämään ensin japanilaista konetta, sillä silloin on paljon poisopittavaa.

Nettiin on onnekseni ladattu joitakin Passap -neulomisvideoita, ja niistä on ollut vähän apua, vaikka videoissa käytetyt koneet ovat tyypillisesti uudempia kuin minun. Koneen mukana tulleet käyttöohjeet ovat suomenkieliset, mutta valitettavan puutteelliset. Ei siinä kerrottu edes, miltä suunnalta kelkat pitää tuupata kiskoille ja missä järjestyksessä. Niinpä ensimmäinen yritykseni saada kone käyttökuntoon päättyi ikävästi ja loputulos oli tämä:

Yritin tunkea takakelkkaa väärästä suunnasta urilleen, ja öljyinen kelkka lipsahti käsistäni langanvaihtajan päälle, joka oli lattialla odottamassa asentamista. Onneksi mikään ei (ilmeisesti) mennyt rikki, sillä olen saanut koneen käyttökuntoon ja olen neulonut sillä muutamia lupaavia tilkkusia. Yhden työnkin ehdin jo innoissani aloittaa, mutta taisin valita siihen liian paksun langan, sillä Passap pudotteli silmukoita jatkuvasti. Koska tasot ovat kiinteästi yhdessä, en ensin edes huomannut silmukoiden putoamista. Kun sitten huomasin, tajusin, että pudonneiden silmukoiden poimiminen on mahdotonta. Keskeytin työn samantien.

Passapin myötä olen oivaltanut, miten oma laaja maailmansa koneneulonta oikeastaan onkaan. Tulen tuskin koskaan oppimaan, saati hyödyntämään, suurta osaa niistä ominaisuuksista, mitä Passapissa olisi. En myöskään enää ihmettele, miksi koneneulontaharrastus on näivettynyt olemattomiin Suomessa. Koneet ovat kalliita myös käytettyinä, niitä pitää huollattaa säännöllisesti, niillä neulominen on haastavaa ilman koulutusta ja riittävän ohuiden lankojen valikoima on joko olematon tai vähintään suppea. Konekorjaajan mukaan uusia neulekoneita ei ole tuotu maahan enää vuosiin, joten sellaisen löytää todennäköisesti vain kirpputoreilta tai huutokaupoista, ja koneiden kunto on aina arvoitus. Hänellä itsellään käy enää muutamia asiakkaita vuodessa huollattamassa konetta, ja hän on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. En tiedä, missä sen jälkeen koneeni huollattaisin.


En myöskään tiedä, tuleeko meistä Passapin kanssa kaverit ollenkaan. Suhteemme alku ei ole ollut kovin lupaava. Vanha ystäväni ja luotettuni, yksitasoinen Toyota Elena on kuitenkin jo niin loppuun neulottu, että minun on pian luovuttava siitä ja opittava Passapin tavoille tai löydettävä toinen kone, mikäli haluan ylipäätään jatkaa koneneulontaa.

Yksi yhteinen ihastus meillä Passapin kanssa kuitenkin on: Holstin langat. Siitä Passap neuloo ainakin tilkkusia ryppyilemättä.

I'm sorry, but I write this time only in Finnish. I'm just telling about my knitting machine (Passap duomatic S) and the difficulties that I have had to learn to use it.