Lotta Jansdotter, Lempivaatteita

Keväisin minuun iskee ompeluvimma. Tänä keväänä vimmaa on ylläpitänyt hiljattain suomeksi ilmestynyt Lotta Jansdotterin kirja Lempivaatteita (Everyday Style: Key Pieces to Sew + Accessories, Styling and Inspiration, 2015).

Lotta Jansdotter on Ahvenanmaalta lähtöisin oleva, New Yorkissa asuva ja työskentelevä tekstiilisuunnittelija. Hän suunnittelee pääasiassa skandinaaviseen makuun sopivia painokuviollisia sisustuskankaita ja on viime vuosina julkaissut useita ompelukirjoja. Lempivaatteita on ensimmäinen, joka on suomennettu. Kirjan kuvat ovat Jenny Hallengrenin käsialaa ja kirjan kuvitus on runsas ja laadukas. Juuri laadukkaiden kuviensa ansiosta kirja on varsinainen herkkupala ompeluvimmaiselle.


Jo ensi silmäyksellä kirja vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Kirjassa esitellään viisi yksinkertaista vaatetta (hame, mekko, paita, housut ja jakku), joita muuntelemalla on saatu runsas mallisto. Mallisto esitellään kirjassa monin tavoin, kuten selkeinä ääriviivapiirustuksina...

... vuodenaikojen ja käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä...

ja vielä kerran eri tavoin yhdisteltynä.

Lisäksi kirjassa on kaavat ja ohjeet neljään erilaiseen kassiin sekä muutamiin asusteisiin ja koruihin, joita voi tehdä siitä pikkusilpusta, jonka kotimpelija yleensä laittaa roskiin. Jansdotter käyttää vaatteissaan suunnittelemiaan sisustuskankaita, mutta myös käsinkudottuja kankaita, pellavaa, villaa ja silkkiä.

Jansdotter opastaa viihdyttävästi lukijaansa kankaiden valinnassa, kertoo vaatemalleistaan sekä ihmisistä, joiden päällä vaatteet on kuvattu. Ompeluohje -osio on löytyy kirjan takaa erivärisenä kokonaisuutena. Kaavojen löytämistä kaava-arkilta on helpotettu erillisellä kaava-arkkioppaalla.

Jansdotterin yksinkertainen, skandinaavinen, minimalistinen tyyli on lähellä omaani ja tästä syystä kirjaan on mukava tarttua, vaikka luultavasti löytäisin runsaasta kaava-arkistostani malleihin soveltuvat ja itselleni sopivat (ja testatut) kaavat. Minua viehättävät erityisesti huomiota herättävän yksinkertaisiksi jätetyt kaavat. Harvoin löytää näin riisuttuja ja pelkistettyjä kuositteluja perusvaatteista.

Jotta saisin tuntumaa kirjan malleihin ja kaavojen käyttökelpoisuuteen, päätin toteuttaa Esme -tunikan ja Owyn -housut kirjan ohjeiden mukaan.

Ensimmäinen asia, johon  kiinnitin huomiotani, on vaatteiden kaavoitus. Jansdotter mainitsee käyttäneensä ompelijan apua kaavoituksessa, mutta ei kerro, mitä kaavajärjestelmää malleissa on käytetty eikä sitä, minkä kokoiselle ihmiselle vaatteet on suunniteltu. Ohjeissa ei myöskään mainita vaatekappaleiden pituuksia, joista voisi arvioida, tarkitseeko kaavaa muokata itselle sopivaksi. Kaavat sisältävät saumavarat, mikä hankaloittaa sekä kaavojen mittaamista että niiden muuttamista. Erityisesti Owyn -housujen takakappaleen kaava herättää ihmetystä: haarakaari on liian lyhyt ja liian loiva.

Vaikka en ole erityisen muodokas pakaroiltani, Owyn -housuissa ei ole riittävästi tilaa takapuolelleni, eivät housut nouse takaosaltaan riittävän ylös. Kuvassa näkyy, kuinka housut jäävät epämukavasti liian alas yhden kyykistymisen jälkeen. Joogahousuiksi näistä ei todellakaan ole, vaikka kirjassa niin väitetään.

Esme -tunika on kaavoitukseltaan Owen -housuja onnistuneempi, vaikka sekään ei ollut ongelmaton. Esmen kädentiet tuntuvat minulle liian ahtailta, helmasta tuli kapeampi ja lyhyempi kuin kirjan kuvissa. En käyttäisi näin lyhyttä tunikaa sukkahousujen kanssa, kuten kirjassa käytetään.

Olen yllättynyt näistä vaatteiden istuvuusongelmista, sillä olen N-2001 kaavajärjestelmän mukaan standardimittainen: pituuteni on 168cm, olen vartalotyypiltäni C eli lanteikas ja kokokoodini on C 42. Vastaava kaavakoko löytyy taatusti muistakin kaavajärjestelmistä. Standardimitoistani johtuen onnistun yleensä löytämään itselleni sopivaan koon kaavasta kuin kaavasta eivätkä hihat, lahkeet tai helmat yleensä jää näin niukoiksi.

Toinen hankaluus oli kaavojen kopioiminen kaava-arkeilta. Yksittäiset kaavojen osat on sijoitettu usealle arkille, joten kopioidessa arkkeja täytyy pyöritellä ja liittää kaavojen osia toisiinsa. Isommatkin osat olisivat kyllä mahtuneet yhdelle kaava-arkille.

Kolmas kirjan hankaluus on suomennos. Kirjassa käytetyissä termeissä on jonkin verran epätäsmällisyyksia ja virheitä. Kirjassa puhutaan esimerkiksi peruskaavoista, vaikka kirjan vaatteet ovat selvästi kuositeltuja. Peruskaava -nimitystä käytetään vain jonkin kaavajärjestelmän mukaisesti piirretyistä kaavoista, jotka ovat lähes vartalonmyötäiset. Peruskaavoja muuttamalla eli kuosittelemalla saadaan erilaisia vaatemalleja, kuten Jansdotterin vaatteet tässä kirjassa. Ihmettelin myös Esme -tunikan hihansuun huolittelua. Kaavassa kerrotaan, että hihassa on 3 cm saumavaraa. Ompeluohjeessa neuvotaan taittamaan päärmevaraksi vain 3 mm:n päärme. Näin kapeaa päärmettä ei taida olla oikeasti tarkoitus tehdä? Olisin kaivannut suomennokseen myös jonkinlaista arviota kankaan menekistä. Amerikassa vaatetuskankaat ovat tyypillisesti kapeita, vain noin 110 cm leveitä, mutta täällä Suomessa vaatetuskankaan tyypillinen leveys on 140-150 cm. Tällä on iso vaikutus siihen, miten paljon kangasta tarvitaan. Mittasin omien kokeilujeni menekit: M-kokoiset Owyn -housut saa 1,15 m:n palasta (leveys 150 cm) ja M-kokoisen Esme -tunikan taskuilla saa 1,5 m:n palasta (leveys 150 cm).



Jansdotterin kirjan ansio on siinä, että se näyttää, miten yksinkertaisilla perusvaatteilla voidaan luoda toimiva ja persoonallinen arkivaatetus. Kirjan mallit taipuvat toki myös juhlaan, kun kankaiksi valitaan juhlavia kankaita. Kirja on hyvä fiilistelyn ja inspiraation lähde. Kirjan kaavoilla onnistuu kyllä, jos haluaa kokeilla vaatteiden valmistusta itse. Suosittelen kuitenkin kokeilemaan kaavojen toimivuutta omalle vartalolle  ompelemalla ensin koekappale jostakin edullisesta kankaasta (kuten lakanakankaasta), kuten Jansdotter itsekin suosittelee. Istuvuutta ja käyttömukavuutta tavoitteleva voi etsiä itselleen toimivammat kaavat tai tehdä tarpeelliset muutokset Jansdotterin kaavoihin.

Olen saanut kirjan kustantajalta tätä blogipäivitystä varten.


I'm sorry, but this time I'm just writing in Finnish. I'm just writing a book review.

Yhtään en oo neulonu... / No, I'm not knitted at all...

Joo, hengissä ollaan Lepopuikolla.

Onnistunut shaalikaulus koneneuleessa

Hämmästyin tässä hiljattain omia puheitani. Työpaikalla, kopiokoneen ääressä (juuri siellä, missä ne parhaat keskustelut käydään) eräs työkaverini kysyi, että olenko neulonut viime aikoina? "Yhtään en oo neulonu. Ei ole ollut aikaa," vastasin.

Koneneulottu shaalikaulusjakku

Aloin miettiä sanojani. Olinko neulonut vai en? Mikä lasketaan neulomiseksi? Vuoden lopussa hurahdin (taas) täysin koneneuleisiin ja neuloin kolme laatikkoneuletta, kaksi matkahuopaa ja tuubihuivin. Huovat ja huivi menivät pukinkonttiin ja laatikkoneuleita viimeistelin joulun jälkeen. Koneneulontaa ei lasketa neulomiseksi.

Koneneulottu laatikkoneule korkealla kauluksella

Joululomalla otin vihdoin härkää sarvista ja neuloin kaikki varastossani hilloutuneet sukkalangat sukiksi pojilleni. Tämä projekti tulikin ihan tarpeeseen, sillä edellisestä sukkapuuskasta oli vierähtänyt tovi ja poikien sukat olivat jääneet pieniksi tai kadottaneet parinsa. Perussukan neulominenkaan ei ilmeisesti ole neulomista, sillä en koskaan kuvaa perussukkia blogiini.



Tammikuussa pyörittelin monenlaisia ideoita mielessäni ja testailin lankasekoituksia. Laskin, pohdin ja harkitsin pitkään ennen kuin loin silmukat puikolle tähän neuletakkiin.

Malli/Pattern: Nimetön/Nameless
Lanka/Yarn: tuntematon, ohut, harmaa merinolanka 70 g, musta Midaran Roma (750 m/100 g) 125 g ja tuntematon sininen mohair 105 g / unknown thin gray merino 70 g, black Roma by Midara (750 m / 100 g) 125 g and unknown blue mohair yarn 105 g.

A-linjainen, ylhäältä alas neulottu, saumaton takkiraukka on nimetön, sillä se on erään aikaisemmin suunittelemani takin variantti. En siis ole suunnitellut mitään uutta.

Jotain sentään olen neulonut: työkaveri halusi ehdottomasti saada Annan Risteilyhuivin itselleen. Ja minähän neuloin sellaisen. Mutta se oli jo kolmas versio samasta ohjeesta, joten sitäkään ei lasketa!

Koneneulottu mohairlaatikko ja Risteilyhuivi

Malli/Pattern: Risteilyhuivi by Anna Verschik
Lanka/Yarn: BC Garn Bio Balance, 55% pure organic wool, 45% pure organic cotton, 225 m/50 g, 90 g.


Joten oikeassa kai olin siinä, etten ole yhtään ehtinyt neuloa.


My apologies, this time writing only in Finnish. I'm just  writing about how I think I have not knitting anything, even though I have knitted all kinds of things.

Käsityöristeilyllä / In the Craft Cruise

Olin mukana tämän vuoden Burdan käsityöristeilyllä. Sain matkaseurakseni Mustikan Tuijan ja voi pojat, kun meillä oli taas hauskaa!

Tapasimme Tuijan kanssa monia mukavia neulojia, blogin pitäjiä, neulesuunnittelijoita sekä lanka- ja kangaskauppiaita. Ensimmäisenä iltana kävimme kuuntelemassa, millaisia rakenteita Anna käyttää huiveissaan.

Seuraavana päivänä pyörimme Tuijan ja Annan kanssa kolmestaan Tukholmassa. Kävimme tietysti Litet Nystan -nimisessä lankakaupassa, joka todella oli käymisen arvoinen paikka ja täynnä meitä suomalaisia lankaturisteja. Esillä oli paljon neuleita ja kokeilutilkkuja. Lankavalikoimat houkuttelivat.

Mukana oli myös itse Puikkomaisteri.

Minä ja Anna pyörimme harmaiden lankojen hyllyillä, kuinkas muutenkaan!

Toisena iltana kiertelimme lisää messualueella, tutkimme näytteilleasettajien tarjontaa, kuulimme Puikkomaisterin suunnitteluprosessin taustoja ja tapasimme muita neulojia.

Saimme lopulta otettua myös yhteisen selfien! Se on jo perinne.

Valitettavasti en tajunnut kuvata lainkaan laivassa mukana olleiden näytteilleasettajien upeita pöytiä! Hyviä raportteja risteilyn tarjonnasta löytyy näistä blogeista:

Anna

Seija


Unfortunately, this time I'm writing only in Finnish. I'm just writing about the craft cruise, which I was involved.

Vilnassa / In Vilnius

Kesälomani huipentuma oli perinteinen matka Vilnaan Annan vieraaksi. Matkan tarkoitus oli upota neulomiseen, lankaostoksiin ja lukuisten kahviloiden sohville hyvän ystävän seurassa neljäksi päiväksi.

The culmination of my summer vacation was the traditional trip to Vilnius to be Anna's guest. The purpose of the trip was to sink in knitting, yarn shopping and many couches of coffee shops with a very good friend for four days.

Vilnassa on mielenkiintoisia lankakauppoja, joissa valikoimat poikkeavat kaikista muista vierailemastani paikoista, kuten Diteksas (Kęstučio g. 1). Kuvassa seison Diteksasin mohairseinällä. Kaupassa on sen lisäksi neljä muutakin seinää täynnä lankoja.


There are interesting yarn shops in Vilnius and their selections differ from all the other places I have visit, such as Diteksas (Kestucio g. 1). In the picture I stand in front of mohair wall. The store has in addition to four other walls full of yarn cones.

Tällä kertaa Diteksasin ostokseni näyttivät tältä:

This time, my purchases looked like this:

Osa ostoksieni värisävyistä on toki ennalta arvattavissa, mutta uusikin väri löytyi. Keltainen mohair oli niin ihanaa, että sitä oli saatava!

Part of colors is certainly predictable, but I found the new color! Yellow mohair was so wonderful, that it had to buy!


Keltainen väri houkutti minua myös pellavalangassa. Kuvan pellavat ovat Mezgimo Zonasta (Pylimo 38), paitsi oikeanpuoleiset harmaat kerät ovat Midaran pellavaa (Savanorių prospektas 49).

The yellow color attracted me in linen also. The linen yarns are bought from Mezgimo Zona (Pylimo 38), except that gray balls the right are made by Midara (Savanorių Prospect 49).

Mezgimo Zonan myymä Siulas -pellavalanka on kokemukseni mukaan yksi parhaista pellavalangoista, sillä värisävyjä on runsaasti ja se neuloutuu kiertymättä kaksinkertaisena sekä kuitusekoituksissa.

The linen yarn Mezgimo Zona sells is made by Siulas and it is one of the best linen yarn in my opinion. The color shades are plentiful and it can be held double and mixed with different fibers without twisting.



Tietysti piti ostaa myös Midaran Roma-lankaa, mikä on pehmeintä villaa, mitä tiedän. Neulekoneeni pitää siitä myös. Kuvassa Romat ovat keskellä lankasaalistani.

Of course, I also had to buy Midara Roma wool yarn, which is the softest wool yarn I know. My knitting machine likes it as well. Roma yarn skeins are in the middle of my yarn catch.

Jotain on selvästi tapahtumassa värimaulleni!

Something is clearly going on in my color scheme!

Matkaneuleeni Dotted rays eteni vauhdilla.

My travel project Dotted rays progressed rapidly.

Kiitos ihanista päivistä jälleen kerran, Anna!

Thank you for the wonderful days, once again, Anna!

Festareilla / At Festivals

Jyväskylän ensimmäiset (ja kaiketi Suomen ensimmäiset) neulefestarit olivat huikea kokemus! Niin huikea, että Lepopuikollakin on pitänyt ihan istahtaa ja vetää hetki henkeä. Missä sitä tuli oikein oltua mukana? Luulen, että moni festarivieras jakaa tämän tunteen.

The very first Jyväskylä knit festival (probably the first knit fest in Finland) were amazing experience! It has been so great that I have had to sit down for just a moment and draw breath. Where was I and what happened? I think that all festival guest share this feeling.


Päällimmäisenä on tietenkin mielessäni Stephen Westin tapaaminen ihan livenä, hänen neuleisiinsa ja "more is more" -ideologiaan tutustuminen sekä briossikurssi. Näimme myös Stephenin uusimman videon.

Foremost in my mind is, of course, meeting with Stephen West, get to know his designs and the "more is more" ideology, as well as to participate in his Two Color Brioche course for beginners. His latest video is here.

Ysolda Teaguen kurssi istutetun hihan neulomisesta saumattomasti ylhäältä alas oli vähintään yhtä antoisa.

Ysolda Teague's course of Simultaneous Set in Sleeves was at least as worthwhile.

Mutta kaikista mukavinta oli tavata muita neulojia...

But the best thing of all was to meet other knitters ...

... ja hypistellä ihania lankoja!

... And twiddle lovely yarns!

Oma lankasaaliini ei jäänyt vaatimattomaksi. Ostin Knitlob's Lairin Tuulen tytärtä, italialaista SnailYarn -lankaa ja Hedgehog fibresin roiskevärjättyä lankaa, joka näytti olevan nyt pinnalla sekä meillä että muualla.

My purchases did not remain modest. I bought some hand dyed merino yarn from Finnish Knitlob's Lair, Italian SnailYarn and Irish Hedgehog Fibres. Yarn with speckles seemed to be on the surface both here and elsewhere.

Kirjoja ja ohjeita tuli myös ostettua.

I also bought books and knitting instructions.

Sää ei juuri suosinut, mutta olipahan syy hankkia festarikumpparit.

The weather was not sunny, but we got a good reason to buy funny rubber boots for the festivals.

Kaikki oli kyllä järjestetty festarileivosta myöten viimeisen päälle. Kiitokset Titityyn Tiinalle ja kaikille järjestelyihin osallistuneille!

Everything was organized very well. There were even a special festival cake in the nearest coffee shop! Thank you, Tiina from Titityy and all participants!

Kesän huipennus / The Culmination of This Summer

Tämä kesä on minulle huikea neulekesä!

This summer is a spectacular knitting summer to me!

Ensin oli ruhtinaallinen kierros Euroopan sydämessä lankaa metsästäen. Sen jälkeen on ohjelmassa Jyväskylän neulefestarit. Olen menossa sekä Stephen Westin että Ysolda Teaguen kursseille. Luvassa on tietenkin myös kaikkea muuta festareihin liittyvää ja hyvää neuleseuraa!

First I made a sumptuous yarn hunting trip in the heart of the Europe. Thereafter, I'm going to Jyväskylä summer knit festival. I'll take part in Stephen West's and Ysolda Teague's courses. There will be, of course, lots of happening and good knitting company!

Valmistaudun festareille neulomalla pellavasta Stephen Westin Dotted rays -huivia. Olisi ehkä pitänyt harjoitella mieluummin briossitekniikkaa, mutta luotan siihen, että maestro itse opettaa siitä kaiken olennaisen.

I'm preparing for the festival by knitting linen version of Dotted rays scarf by Stephen West. It might have been better to practicing brioche technique, but I am confident that the maestro himself will teach it all the essentials.


Mutta ei siinä ole vielä kaikki. Neulekesäni päättyy perinteiseen Vilnan matkaan Annan luokse. Uppoudun neljäksi päiväksi neulomiseen, paikallisiin lankoihin, hyvään ruokaan, kahviin ja neuleseuraan.

Kyllä tämän jälkeen kelpaa palata takaisin arkeen!


And that's not all. My knitting summer ends with traditional knitting trip in Vilnius and meeting Anna. I immerse myself in the four-day knitting, yarn and good food, coffee and knitting company.

Life is treating me good and after this I'll have a good return to my everyday life.

Myytävänä neulekone

Koneneulonnasta kiinnostuneille tiedoksi, että myyn toimivan ja huolletun Passap Duomatic S -neulekoneeni. Kauppaan kuuluu Passapin oma jalusta, suomenkielinen käyttöopas ja kaikki koneeseen kuuluvat pientarvikkeet.

Luovun Passapista osittain tilanpuutteen, osittain mielenkiinnon puutteen vuoksi. Neulominen kaksitasokoneella on ihan oma juttunsa, johon en tällä hetkellä ehdi syventyä.

Kuvia koneesta on nähtävissä täällä ja täällä. Koneen myynti-ilmoitus on täällä.