Talvi tulee. Tarvitsin talviversion suosikkilaatikostani.
Winter is coming. I needed the winter version of my favorite BOX sweater.
Tämäkin BOX on neulottu koneella. Lankana on perusvarma Holst Garn Supersoft, väreinä värikartan tummin ja vaalein harmaa Graphite ja Silver Gray. Lankaa meni yhteensä 300g.
This BOX is also knitted with the machine. The yarn is one of my favorite Holst Garn Supersoft, in the darkest and lightest grays Graphite and Silver Gray. BOX took yarn total of 300g.
Pikkuinen perennatarhani on peittynyt lumeen. Istutin siihen pionin taimia viime kesänä. Nyt odotan, että ne selviävät talvesta ja kukkivat ensimmäisen kerran tulevana kesänä. Jotta voisin muistella perennapenkissäni uinuvia juurakoita paremmin, neuloin laatikkoneuleen, jossa toistuvat pionien kukkien värit. Lankana edelleen Holst Garn Supersoft, sävyjen nimet Aubergine, Peony ja Allium ja langan menekki oli yhteensä 290 g.
A little perennial garden is covered now with snow. I planted some peony seedlings there last summer. Now, I expect them to survive the winter and bloom for the first time in the coming summer. In order to be able to remember better my peonies sleeping in my garden, I knitted new BOX sweater with repeating my peony flower colors. The yarn was again Hols Garn Supersoft, yarn colors Aubergine, Peony and Allium. I used yarn total 290 g.
Jämälankavarastoa on taas laihdutettu yhden neuleen verran. Tässä neuleessa kokeilin, miten laatikkoni toimisi pitkänä takkina. Toimiihan se, mutta tuota pääntietä ja napitusta voisin hieman nostaa ylemmäs.
My left over yarn stash has been reduced by one knit. In this sweater, I tried to make my BOX work as a long cardigan. I did it, but next time I could slightly raise that neck and buttoning.
Saat siis tulla, talvi, vaikket olekaan suosikkivuodenaikani. Olen valmis.
So I am ready for you, winter, even if you are not my favorite time of year.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jämälangasta/left over yarn. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jämälangasta/left over yarn. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 26. marraskuuta 2017
sunnuntai 20. elokuuta 2017
Lepopuikko ei lepää kesälläkään! / I'm not resting in the summer either!
Tämä kesä suorastaan livahti ohi!
Kaikenlaista tuli puuhattua: puutarhatöitä, matkoja perheen kanssa, tapaamisia ystävien kanssa, rentoa oleilua kotona. Neuleita ja ompeluksia kertyi kesän aikana kuvattavaksi niin paljon, etten oikein tiedä, mistä päästä aloittaisin.
Ehkäpä tästä Veera Välimäen Fast Forward -neuleesta sopisi aloittaa.
Se valmistui nimensä mukaisesti vauhdikkaasti jo toukokuussa lankajemmastani löytyneistä Rico Designin Essential Cotton DK -lankojen jämistä. Harmaa pohjaväri on koottu kahdesta eri värierästä, mutta raidat häivyttävät somasti pienet sävyerot.
Kesäkuussa neuloskelin edelleen vain lankavarastoni uumenistä löytyneitä lankoja, kuten tätä paksua Schoeller + Stahlin Schulgarn -puuvillalankaa, jonka ei-toivottuna ominaisuutena on voimakas turpoaminen pesussa. Neule piti neuloa erityisen löysästi, jotta se olisi tiheydeltään sopiva pesun jälkeen. Mallina on Anna Verschikin Particular -toppi.
Kesän alussa neuloin vielä pari laatikkoneuletta vanhalla koneellani, lankana näissä molemmissa laatikoissa ja tuubeissa on HjerteGarnin pehmeä ja ohut Organic 350 Wool Cotton (55 % luomumerinovillaa, 45 % luomupuuvillaa, 50 g/350 m). Koneessa neulat jumittuivat yksi toisensa jälkeen, joten jännitin koneen hajoamista enemmän kuin ohuen ja pehmeän langan katkeamista neulomisen aikana.
Sitten mittani täyttyi lopullisesti vanhan koneeni kanssa ja matkustin heinäkuussa Tallinnaan hankkiakseni uudemman käytetyn neulekoneen, joka myös toimisi moitteettomasti. Löysin Brotherin mallia KH-881 ja siihen sopivan Eva -merkkisen alatason mallia KR-830.
Ensiksi piti tietysti testata, millä tavoin uusi koneeni eroaa vanhasta ja saako uudella koneella laatikoita?
Eroja löytyi koneiden välillä, mutta laatikot onnistuivat myös uudella koneella. Tässä laatikossa käytin lankana HjerteGarnin pehmeää ja ohutta Organic 350 Wool Cottonia sekä sitä karheampaa Wool Silkiä (75 % luomuvillaa ja 25 % silkkiä, 50 g/ 300 m).
Myös ohut, merseroitu ja tiukkakierteinen puuvillalanka kelpaa uudelle koneelleni, kuten tässä mustassa laatikkopaidassa, jossa kokeilin lyhennettyjä kerroksia sekä pääntien että olkalinjan muotoilussa. Lankana käytin Madame Tricoten Alminaa 8/4 (50 g/ 169 m). Opin, että lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat on tavalla tai toisella sidottava neuleeseen, kuten neuloessa käsin.
Uudessa koneessani on toimiva reikäkorttimekanismi ja pitsikelkka. Pitsikelkan ja pitsireikäkortin käyttöä piti opetella jonkin aikaa ennen kuin hoksasin, miten ne toimivat yhdessä. Parhaiten konepitsi onnistuu ohuesta ja joustavasta villalangasta, kuten Midaran Romasta. Tässä laatikkopaidassa on helmassa korkea hevosenkenkäpitsiraita ja rullautuva reuna.
Vaikka koneneuleet kiehtovat minua erityisesti juuri nyt, ei käsin neulominen ole kokonaan unohtunut. Neulefestareiden ohjelmalehtisessä julkaistiin Joji Locatellin Midsummer Haze -pitsikauluri ja sehän piti saada heti puikoille! Pienen nieleskelyn jälkeen (se johtui langan melko kalliista hinnasta ja onnettomasta värikartasta) ostin kauluriin langaksi ohjeessa käytettyä ihanan pehmeää WalkCollectionin Linea Light -lankaa, joka on alpakan (50 %), pellavan (25 %) ja silkin (25 %) suloinen liitto. Langan sävy on Smokey ja sen savunharmaa sävy oli lähinnä omia värejäni. Täytyy kyllä myöntää, että huivin väri on hivenen mukavuusalueeni ulkopuolella edelleen, mutta langan pehmeys ja kiilto korvaavat värin puutteet!
Huivi oli minulle ensimmäinen Jojin neule ja ohje toimi hyvin, kunhan ensin maltoin lukea sen huolella. Festarikämppikseni muistanevat kiukutteluni ohjeen alun kanssa...
I'm sorry, my international readers, but this time I write only in Finnish. In this post I'm trying to tell and show all the things I have knitted during this summer. The main thing is my new knitting machine and new BOX sweaters and of course Joji's Midsummer Haze.
Kaikenlaista tuli puuhattua: puutarhatöitä, matkoja perheen kanssa, tapaamisia ystävien kanssa, rentoa oleilua kotona. Neuleita ja ompeluksia kertyi kesän aikana kuvattavaksi niin paljon, etten oikein tiedä, mistä päästä aloittaisin.
Ehkäpä tästä Veera Välimäen Fast Forward -neuleesta sopisi aloittaa.
Se valmistui nimensä mukaisesti vauhdikkaasti jo toukokuussa lankajemmastani löytyneistä Rico Designin Essential Cotton DK -lankojen jämistä. Harmaa pohjaväri on koottu kahdesta eri värierästä, mutta raidat häivyttävät somasti pienet sävyerot.
Kesäkuussa neuloskelin edelleen vain lankavarastoni uumenistä löytyneitä lankoja, kuten tätä paksua Schoeller + Stahlin Schulgarn -puuvillalankaa, jonka ei-toivottuna ominaisuutena on voimakas turpoaminen pesussa. Neule piti neuloa erityisen löysästi, jotta se olisi tiheydeltään sopiva pesun jälkeen. Mallina on Anna Verschikin Particular -toppi.
Kesän alussa neuloin vielä pari laatikkoneuletta vanhalla koneellani, lankana näissä molemmissa laatikoissa ja tuubeissa on HjerteGarnin pehmeä ja ohut Organic 350 Wool Cotton (55 % luomumerinovillaa, 45 % luomupuuvillaa, 50 g/350 m). Koneessa neulat jumittuivat yksi toisensa jälkeen, joten jännitin koneen hajoamista enemmän kuin ohuen ja pehmeän langan katkeamista neulomisen aikana.
Sitten mittani täyttyi lopullisesti vanhan koneeni kanssa ja matkustin heinäkuussa Tallinnaan hankkiakseni uudemman käytetyn neulekoneen, joka myös toimisi moitteettomasti. Löysin Brotherin mallia KH-881 ja siihen sopivan Eva -merkkisen alatason mallia KR-830.
Ensiksi piti tietysti testata, millä tavoin uusi koneeni eroaa vanhasta ja saako uudella koneella laatikoita?
Eroja löytyi koneiden välillä, mutta laatikot onnistuivat myös uudella koneella. Tässä laatikossa käytin lankana HjerteGarnin pehmeää ja ohutta Organic 350 Wool Cottonia sekä sitä karheampaa Wool Silkiä (75 % luomuvillaa ja 25 % silkkiä, 50 g/ 300 m).
Myös ohut, merseroitu ja tiukkakierteinen puuvillalanka kelpaa uudelle koneelleni, kuten tässä mustassa laatikkopaidassa, jossa kokeilin lyhennettyjä kerroksia sekä pääntien että olkalinjan muotoilussa. Lankana käytin Madame Tricoten Alminaa 8/4 (50 g/ 169 m). Opin, että lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat on tavalla tai toisella sidottava neuleeseen, kuten neuloessa käsin.
Uudessa koneessani on toimiva reikäkorttimekanismi ja pitsikelkka. Pitsikelkan ja pitsireikäkortin käyttöä piti opetella jonkin aikaa ennen kuin hoksasin, miten ne toimivat yhdessä. Parhaiten konepitsi onnistuu ohuesta ja joustavasta villalangasta, kuten Midaran Romasta. Tässä laatikkopaidassa on helmassa korkea hevosenkenkäpitsiraita ja rullautuva reuna.
Vaikka koneneuleet kiehtovat minua erityisesti juuri nyt, ei käsin neulominen ole kokonaan unohtunut. Neulefestareiden ohjelmalehtisessä julkaistiin Joji Locatellin Midsummer Haze -pitsikauluri ja sehän piti saada heti puikoille! Pienen nieleskelyn jälkeen (se johtui langan melko kalliista hinnasta ja onnettomasta värikartasta) ostin kauluriin langaksi ohjeessa käytettyä ihanan pehmeää WalkCollectionin Linea Light -lankaa, joka on alpakan (50 %), pellavan (25 %) ja silkin (25 %) suloinen liitto. Langan sävy on Smokey ja sen savunharmaa sävy oli lähinnä omia värejäni. Täytyy kyllä myöntää, että huivin väri on hivenen mukavuusalueeni ulkopuolella edelleen, mutta langan pehmeys ja kiilto korvaavat värin puutteet!
Huivi oli minulle ensimmäinen Jojin neule ja ohje toimi hyvin, kunhan ensin maltoin lukea sen huolella. Festarikämppikseni muistanevat kiukutteluni ohjeen alun kanssa...
I'm sorry, my international readers, but this time I write only in Finnish. In this post I'm trying to tell and show all the things I have knitted during this summer. The main thing is my new knitting machine and new BOX sweaters and of course Joji's Midsummer Haze.
lauantai 5. marraskuuta 2016
Lankavaraston uumenista II / To the Depths of the Stash II
Uusi torkkupeitto on valmistunut. Lanka on pääosin sinisävyistä Aade Lõng Artistic 8/2 -lankaa. Välissä on royalinsininen suikale latvialaista maalaisvillaa. Peiton paino on 730 g.
The new blanket is finished. The yarn is mostly Aade Lõng Artistic 8/2 yarn in blue shades. In between, there is a sliver of royal blue Latvian karded wool yarn. Blanket weight is 730 g.
Vielä ei ole varmaa, jääkö peitto meille vai meneekö se joululahjaksi.
I have not decided yet, will the blanket stay with us, or will I give it away as a Christmas gift.
tiistai 1. marraskuuta 2016
Lankavaraston uumenista / To the Depths of the Stash
Olen usein tuonut esille, että minulla on ihan liikaa lankaa.
Hiljattain mittani täyttyi lopullisesti lankavarastoni suhteen. Tajusin, ettei lankojen omistaminen tuo minulle enää mitään iloa, vaan se pikemminkin ahdistaa. Kaikki varastoni langat on ostettu harkintaa käyttäen ja jonkinlainen käyttötarkoitus mielessä, mutta ideat ovat unohtuneet eivätkä langat enää innosta minua. Olen raahannut lankavarastoani mukanani nyt kahden muuton läpi. Langat vievät suuren osan työtilani säilytyskalusteista. Lankavarastosta on nyt päästävä eroon lopullisesti eikä tässä enää auta ostolakot, joita en koskaan ole pystynyt pitämään. Jotakin isompaa on saatava aikaan tai lahjoitettava iso määrä lankaa pois.
I have often pointed out that I have too much yarn.
Recently I realized that I have to do something about it. I noticed that owning some much yarn does not bring me any joy, but it is distressing. I have to get rid of the yarns permanently. It is not helping if I promise to myself not to buy more. I have never been able to keep that promise. I must do something bigger or donate a large amount of yarn out.
Siispä kävin toimeen ja viritin taas kerran neulekoneeni esiin. Otin esiin kaikki lankavarastoni fingering -vahvuiset karstavillalangat, loin 100 silmukkaa ja aloitin ensimmäisellä käteen osuneella värillä. 100 kerroksen jälkeen vaihdoin väriä. Viiden väriruudun ja 500 kerroksen jälkeen päättelin suikaleen.
So to start something I took up my knitting machine once again. I took out all fingering weight carded wool yarns from my stash, casted on 100 stitches and started to knit with the first yarn I touched. After 100 rows I changed the color. After 500 rows I binded off all 100 stisches.
Kolmesta suikaleesta ompelin torkkupeiton (koko noin 120 cm x 180 cm). Yksi väriruutu vei noin 50g lankaa ja yhteen peittoon kului yhteensä noin 700g lankaa.
I knitted three strips of this type and sewed them together and got woolen blanket (size 120 cm x 180 cm). One blanket takes about 700 g of yarn.
Olen saanut valmiiksi jo nämä kaksi värikästä torkkupeittoa ja ne ovat menossa pojilleni luku- ja torkkupeitoiksi. Yhden peiton osat ovat odottamassa yhdistämistä. Kolmeen peittoon kului lankaa 2,1kg. Suunnitelmissani neuloa vielä ainakin kaksi torkkupeittoa joululahjoiksi.
Lanka-ahdistukseni helpottaa jo, vaikka tiedostan, että siellä lankavarastossa on vieläkin liikaa lankaa.
At the moment I've made these two blankets. Parts of the third blanket are waiting for sewing. I used over 2,1 kg of yarn from my stash. I think I'll make two blankets more and give them as a X-mas presents.
My "I have too much yarn"-anxiety has already eased, even though I realize that there is still too much yarn in my stach.
Hiljattain mittani täyttyi lopullisesti lankavarastoni suhteen. Tajusin, ettei lankojen omistaminen tuo minulle enää mitään iloa, vaan se pikemminkin ahdistaa. Kaikki varastoni langat on ostettu harkintaa käyttäen ja jonkinlainen käyttötarkoitus mielessä, mutta ideat ovat unohtuneet eivätkä langat enää innosta minua. Olen raahannut lankavarastoani mukanani nyt kahden muuton läpi. Langat vievät suuren osan työtilani säilytyskalusteista. Lankavarastosta on nyt päästävä eroon lopullisesti eikä tässä enää auta ostolakot, joita en koskaan ole pystynyt pitämään. Jotakin isompaa on saatava aikaan tai lahjoitettava iso määrä lankaa pois.
I have often pointed out that I have too much yarn.
Recently I realized that I have to do something about it. I noticed that owning some much yarn does not bring me any joy, but it is distressing. I have to get rid of the yarns permanently. It is not helping if I promise to myself not to buy more. I have never been able to keep that promise. I must do something bigger or donate a large amount of yarn out.
Siispä kävin toimeen ja viritin taas kerran neulekoneeni esiin. Otin esiin kaikki lankavarastoni fingering -vahvuiset karstavillalangat, loin 100 silmukkaa ja aloitin ensimmäisellä käteen osuneella värillä. 100 kerroksen jälkeen vaihdoin väriä. Viiden väriruudun ja 500 kerroksen jälkeen päättelin suikaleen.
So to start something I took up my knitting machine once again. I took out all fingering weight carded wool yarns from my stash, casted on 100 stitches and started to knit with the first yarn I touched. After 100 rows I changed the color. After 500 rows I binded off all 100 stisches.
Kolmesta suikaleesta ompelin torkkupeiton (koko noin 120 cm x 180 cm). Yksi väriruutu vei noin 50g lankaa ja yhteen peittoon kului yhteensä noin 700g lankaa.
I knitted three strips of this type and sewed them together and got woolen blanket (size 120 cm x 180 cm). One blanket takes about 700 g of yarn.
Olen saanut valmiiksi jo nämä kaksi värikästä torkkupeittoa ja ne ovat menossa pojilleni luku- ja torkkupeitoiksi. Yhden peiton osat ovat odottamassa yhdistämistä. Kolmeen peittoon kului lankaa 2,1kg. Suunnitelmissani neuloa vielä ainakin kaksi torkkupeittoa joululahjoiksi.
Lanka-ahdistukseni helpottaa jo, vaikka tiedostan, että siellä lankavarastossa on vieläkin liikaa lankaa.
At the moment I've made these two blankets. Parts of the third blanket are waiting for sewing. I used over 2,1 kg of yarn from my stash. I think I'll make two blankets more and give them as a X-mas presents.
My "I have too much yarn"-anxiety has already eased, even though I realize that there is still too much yarn in my stach.
maanantai 10. lokakuuta 2016
Revanssi / The New Game
Osallistuin keväällä erään suomalaisen suunnittelijan mysteerihuivin yhteisneulontaan. Lopputulos ei miellyttänyt värisilmääni. Piti virittää oma huivi puikoille ikäänkuin revanssiksi.
Huivin muoto on tylppäkärkinen kolmio, joka on saatu aikaan tietynlaisesta lisäysten ja kavennusten rytmistä reunoissa: vasemmassa reunassa lisätään yksi silmukka jokaisessa kerroksessa, oikeassa reunassa kavennetaan yksi silmukka joka neljäs kerros.
Revanssi / The New Game
Lanka/Yarn: Howlin' by I Knit or Dye, (100 % merino, 100 g = 450 m), 130 g.
The shawl has shape of a blunt-pointed triangle and that has been achieved a certain degree of increases and decreases at the edges: in the left-hand edge there is added to one stitch on each row, on the right egde one stitch has decreased every fourth row.
Kuvassa oleva pallohelmainen trikootunika on myös oma mallini.
That blue tunic with ball shape hem is also my own design.
Kiitos Tuijalle kivoista kuvista!
Thank you Tuija for the nice photos!
tiistai 30. elokuuta 2016
Ihana Dotted rays / Lovely Dotted rays
Malli/Pattern: Dotted rays by Stephen West
Langat/Yarns: Hedgehog fibres Skinny Singles, Snailyarn Merino Single, Unicorn Tails by Malabrigo, Tosh Merino Light.
Vilnassa neulottu Dotted rays jäi kokonaan laatikkoneuleiden jalkoihin. Huivissa on käytetty ohuita yksisäikeisiä merinolankoja, joista osa on ostettu suoraan maestrolta itseltään, osa Jyväskylän festareilta.
New Dotted rays -scarf knitted Vilnius has remained completely without attention because of BOX sweaters. Scarf in made of thin merino yarns, some of which are purchased directly from the maestro himself and some from Jyväskylä knitting festival.
Se on ihana, ihana, ihana!
The scarf is so lovely! I love it!
maanantai 1. elokuuta 2016
Heinäkuun hommia / Various projects in July
Neulefestareiden ja Vilnan reissun jälkeen sain olla kotona yksikseni ilman perhettä viikon verran. Kiireinen reissailu ympäriinsä veti veronsa ja runsas lankojen ostelu sai aikaan ostokrapulan, mutta jotain sentään jaksoin puuhaillakin. Arvatkaapa, mitä tein?
After Jyväskylä knit Festival and trip to Vilnius trip I got to be home by myself without a family for a week. Busy travelling around took my powers and buying so much yarn caused me a hangover, but something I managed to do, after all. Guess what I did?
Koneneuloin uusia laatikkoneuleita tulevaa syksyä ajatellen peräti viisi kappaletta. Tällä kertaa käytin heti uusia lankojani kuten Rohrspatz & Wollmeisen Lace -lankaa ja Miradan Romaa, mutta tasapainon vuoksi käytin myös kaikki Holst Garn -langat lankavarastoni uumenista. Kaikki mainitut soveltuvat erinomaisesti koneneuleisiin.
I knitted with knitting machine and made some new BOX knits for upcoming autumn as many as five pieces. This time I used my new yarns as Rohrspatz Wollmeise & Lace yarn and Mirada Roma, but the sake of balance I also used all Holst Garn yarn from the depths of my stash. All the above are well suited for knitting machine.
Koneneulonta on parasta lääkettä lankojen ylenmääräisestä ostelusta tulleeseen morkkikseen, sillä neuleiden osat valmistuvat nopeasti muutamassa tunnissa. Minultakin hävisi yli 1300 g lankaa nyssäköistäni muutamassa päivässä ja sain käytettyä myös yhden UFOksi jääneen neuleen langat tuubihuiviin. Koneella neulotun neuleen osien kokoaminen käsin vie todella paljon aikaa, jopa kymmenkertaisesti neulomisaikaan nähden. En kuitenkaan halua ommella neuleiden saumoja ompelukoneella, sillä käsin ommellen saan saumoista siistit ja jopa huomaamattomat. Neulon myös pääntiet käsin siistimmän ja istuvamman lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Esittelen valmiit laatikkoneuleet myöhemmin, kunhan saan ne viimeisteltyä.
Knitting with machine is the best medicine for hangover caused by enormous yarn buying Because knitwear parts will be completed quickly in a few hours. I lost more than 1 300 g of yarn in a few days, and I even used the yarn of one never finished sweater and translate it to new tube scarf. However, the assembly of machine knitted garments takes a lot of time, up to tenfold. Still I do not want to sew seams on sewing machine, because by hand-stitching I can get the seams even unnoticeable. I also knit all collars by hand to achieve perfect fit.
I will present finished BOX knits later.
Laatikkoneuleiden lisäksi istahdin pitkästä aikaa myös ompelukoneen ääreen. Ompelin muutamia tunikoita ystävälleni sekä ihanan pellavamekon itselleni. Tästä mekosta ja sen kaavasta kirjoitan myöhemmin lisää.
In addition, I sat in front of the sewing machine for a long, long time and sewed some tunics to my friend and this lovely royal blue linen dress to myself. I'll write more later for this dress and the pattern I used.
Neuloin myös loputtomalta tuntuvaa huivia Almazin jämälangoista. Vieläkään se ei ole valmis.
I also knit seemingly endless scarf. The yarn is left overs from Almaz mystery scarf. It's still not finished.
Värisävyt näissä neuleissa ovat harmoniset, mutta mielessä pyörivät Vilnasta ostetut keltaiset langat!
Colors in these knits are harmonic, but there are yellow yarns from Vilnius revolving in my mind!
After Jyväskylä knit Festival and trip to Vilnius trip I got to be home by myself without a family for a week. Busy travelling around took my powers and buying so much yarn caused me a hangover, but something I managed to do, after all. Guess what I did?
Koneneuloin uusia laatikkoneuleita tulevaa syksyä ajatellen peräti viisi kappaletta. Tällä kertaa käytin heti uusia lankojani kuten Rohrspatz & Wollmeisen Lace -lankaa ja Miradan Romaa, mutta tasapainon vuoksi käytin myös kaikki Holst Garn -langat lankavarastoni uumenista. Kaikki mainitut soveltuvat erinomaisesti koneneuleisiin.
I knitted with knitting machine and made some new BOX knits for upcoming autumn as many as five pieces. This time I used my new yarns as Rohrspatz Wollmeise & Lace yarn and Mirada Roma, but the sake of balance I also used all Holst Garn yarn from the depths of my stash. All the above are well suited for knitting machine.
Koneneulonta on parasta lääkettä lankojen ylenmääräisestä ostelusta tulleeseen morkkikseen, sillä neuleiden osat valmistuvat nopeasti muutamassa tunnissa. Minultakin hävisi yli 1300 g lankaa nyssäköistäni muutamassa päivässä ja sain käytettyä myös yhden UFOksi jääneen neuleen langat tuubihuiviin. Koneella neulotun neuleen osien kokoaminen käsin vie todella paljon aikaa, jopa kymmenkertaisesti neulomisaikaan nähden. En kuitenkaan halua ommella neuleiden saumoja ompelukoneella, sillä käsin ommellen saan saumoista siistit ja jopa huomaamattomat. Neulon myös pääntiet käsin siistimmän ja istuvamman lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Esittelen valmiit laatikkoneuleet myöhemmin, kunhan saan ne viimeisteltyä.
Knitting with machine is the best medicine for hangover caused by enormous yarn buying Because knitwear parts will be completed quickly in a few hours. I lost more than 1 300 g of yarn in a few days, and I even used the yarn of one never finished sweater and translate it to new tube scarf. However, the assembly of machine knitted garments takes a lot of time, up to tenfold. Still I do not want to sew seams on sewing machine, because by hand-stitching I can get the seams even unnoticeable. I also knit all collars by hand to achieve perfect fit.
I will present finished BOX knits later.
Laatikkoneuleiden lisäksi istahdin pitkästä aikaa myös ompelukoneen ääreen. Ompelin muutamia tunikoita ystävälleni sekä ihanan pellavamekon itselleni. Tästä mekosta ja sen kaavasta kirjoitan myöhemmin lisää.
In addition, I sat in front of the sewing machine for a long, long time and sewed some tunics to my friend and this lovely royal blue linen dress to myself. I'll write more later for this dress and the pattern I used.
Neuloin myös loputtomalta tuntuvaa huivia Almazin jämälangoista. Vieläkään se ei ole valmis.
I also knit seemingly endless scarf. The yarn is left overs from Almaz mystery scarf. It's still not finished.
Värisävyt näissä neuleissa ovat harmoniset, mutta mielessä pyörivät Vilnasta ostetut keltaiset langat!
Colors in these knits are harmonic, but there are yellow yarns from Vilnius revolving in my mind!
lauantai 31. lokakuuta 2015
Hutihankinnasta hyötykäyttöön / From random shopping to good purpose
Tunnustan. Minulla on paha tapa ostaa lankaa varastoon.
Jokaiselle ostamalleni langalle on aina ollut ostovaiheessa idea tai käyttötarkoitus. Valitettavan usein kuitenkin käy niin, ettei idea kanna ostospäätöstä pidemmälle. Tai ei vain ole aikaa toteuttaa kaikkia ideoita.
Tänä syksynä olen pyrkinyt ideoimaan neuleita, joiden materiaali löytyisi omasta varastostani. Laatikkomallinen Box on yksi kiitollisimmista malleista tähän tarkoitukseen, samoin tuubihuivit, sillä ne syntyvät neulekoneella nopeasti jopa ohuista langoista ja melko vähäisellä vaivalla. Lankaakaan ei tarvitse olla suuria määriä. Ja mikä parasta, ne ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi vaatteiksi.
Välillä varastoitujen lankojen kanssa joutuu kuitenkin vähän kikkailemaan.
BOX III, Midara Roma (100 % villaa, 750 m/100g) 220 g.
Liettualainen Midaran Roma-lanka on koneneulojan unelma! Se on mukavan ohutta, värejä on paljon tarjolla eikä siinä käytetty villa kutita edes paljaalla iholla. Olen ostellut sitä vieraillessani Vilnassa. Ainoa ongelma on ollut vain, että olen ostanut sitä liian vähän, vain kaksi kerää eli 200 g kolmessa eri sävyssä (tummanlila, siniharmaa ja vaaleanharmaa). Havaitsin myös, että Midaran paksuus ja juoksevuus vaihtelee hieman eri sävyissä ja värierissä. Elokuussa sain neulottua kokonaisen BOX-neuleen kahdesta kerästä, mutta tämä sininen lanka oli silminkin nähden paksumpaa, joten hihoihin se ei riittänyt. Juoksin kaikki Helsingin lankakaupat läpi yrittäessäni löytää edes sinnepäin olevaa lankaa, mutta en löytänyt riittävän hyvää vaihtoehtoa. Niinpä päätin tehdä hihat viimeisestä jäljelle jääneestä Midarasta eli vaaleanharmaasta.
Tuubihuivin lankojen tarina on myös hyvin tyypillinen minulle. Viime syksynä halusin koeneuloa Mustikan Tuijan Rento-neuleen ja sitä varten yritin löytää vaihtoehtoisen langan, joka sopisi ohjeeseen. Ostin Schachenmayrin Fine Wool-lankaa neljää kerää eri sävyissä, sillä sen metrimäärä vastasi Tuijan käyttämän langan vahvuutta. Kokeilujen jälkeen oli kuitenkin pakko todeta, ettei Fine Wool sopinut Rento-neuleeseen, ja niin langat jäivät täyttämään varastoani. Kunnes hoksasin, että lanka soveltuu neulekoneelle ja sävyt hyvin yhteen.
Tuubihuivi, Schachenmayr Fine Wool (100% Wool, 310 m/50 g) 170 g
Ainakin nämä langat ovat pelastuneet vuosien hilloutumiselta lankavarastossani. Paljon on kuitenkin vielä lankaa jäljellä!
I confess. I have a very bad habit of buying too much yarn. I always have an idea or purpose for the yarn before I buy it. However, too often happens that the idea does not materialize and the yarn goes to my stash. Or I just don't have enough time to implement all my ideas.
This fall, I have tried to design knitwear whose material were founded in my stash. The box shaped BOX is grateful for this purpose, as well my tube scarf pattern, because they are knitted with knitting machine quite rapidly and with relatively little effort. And best of all, they both have proven useful garments.
However, with the yarns purchased in advance you may have to play some tricks.
Lithuanian Midara Roma yarn is a dream come true if you knit with the machine! It is a nice thin yarn with lots of colorways and you can wear it even on bare skin. I have bought it during my visits in Vilnius. The only problem has been just that I have bought it too little, only two balls, that is 200 g, in three different shades (dark purple, blue-gray and light gray).
I also found that thickness and length of Roma yarn varies slightly in different shades and color batches. In August, I had knitted an entire BOX-knit from two balls, but this blue yarn was clearly thicker, so for the sleeves two balls was not enough. I ran all the yarn shops through Helsinki trying to find more yarn in right tone or thickness, but I could not find an option good enough. So I decided to make the sleeves of the last remaining Midara yarn that I had: light gray.
The story of yarn of this tube scarf is also very typical for me. Last fall, I wanted to test knit Tuija's Rento sweater, and I tried to find an alternative yarn for the pattern. I found Schachenmayr Fine Wool yarn that corresponded the yarn Tuija used and I bought four balls in different shades. However, the Fine Wool did not match with the pattern and so the yarn remained in my stash. Until I realized that the yarn is very suitable for knitting machine and the shades go very well together.
At least these yarns have been saved in order to maintain over the years in my stash. However, there is still much yarn left in my stash!
Jokaiselle ostamalleni langalle on aina ollut ostovaiheessa idea tai käyttötarkoitus. Valitettavan usein kuitenkin käy niin, ettei idea kanna ostospäätöstä pidemmälle. Tai ei vain ole aikaa toteuttaa kaikkia ideoita.
Tänä syksynä olen pyrkinyt ideoimaan neuleita, joiden materiaali löytyisi omasta varastostani. Laatikkomallinen Box on yksi kiitollisimmista malleista tähän tarkoitukseen, samoin tuubihuivit, sillä ne syntyvät neulekoneella nopeasti jopa ohuista langoista ja melko vähäisellä vaivalla. Lankaakaan ei tarvitse olla suuria määriä. Ja mikä parasta, ne ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi vaatteiksi.
Välillä varastoitujen lankojen kanssa joutuu kuitenkin vähän kikkailemaan.
BOX III, Midara Roma (100 % villaa, 750 m/100g) 220 g.
Liettualainen Midaran Roma-lanka on koneneulojan unelma! Se on mukavan ohutta, värejä on paljon tarjolla eikä siinä käytetty villa kutita edes paljaalla iholla. Olen ostellut sitä vieraillessani Vilnassa. Ainoa ongelma on ollut vain, että olen ostanut sitä liian vähän, vain kaksi kerää eli 200 g kolmessa eri sävyssä (tummanlila, siniharmaa ja vaaleanharmaa). Havaitsin myös, että Midaran paksuus ja juoksevuus vaihtelee hieman eri sävyissä ja värierissä. Elokuussa sain neulottua kokonaisen BOX-neuleen kahdesta kerästä, mutta tämä sininen lanka oli silminkin nähden paksumpaa, joten hihoihin se ei riittänyt. Juoksin kaikki Helsingin lankakaupat läpi yrittäessäni löytää edes sinnepäin olevaa lankaa, mutta en löytänyt riittävän hyvää vaihtoehtoa. Niinpä päätin tehdä hihat viimeisestä jäljelle jääneestä Midarasta eli vaaleanharmaasta.
Tuubihuivin lankojen tarina on myös hyvin tyypillinen minulle. Viime syksynä halusin koeneuloa Mustikan Tuijan Rento-neuleen ja sitä varten yritin löytää vaihtoehtoisen langan, joka sopisi ohjeeseen. Ostin Schachenmayrin Fine Wool-lankaa neljää kerää eri sävyissä, sillä sen metrimäärä vastasi Tuijan käyttämän langan vahvuutta. Kokeilujen jälkeen oli kuitenkin pakko todeta, ettei Fine Wool sopinut Rento-neuleeseen, ja niin langat jäivät täyttämään varastoani. Kunnes hoksasin, että lanka soveltuu neulekoneelle ja sävyt hyvin yhteen.
Tuubihuivi, Schachenmayr Fine Wool (100% Wool, 310 m/50 g) 170 g
Ainakin nämä langat ovat pelastuneet vuosien hilloutumiselta lankavarastossani. Paljon on kuitenkin vielä lankaa jäljellä!
I confess. I have a very bad habit of buying too much yarn. I always have an idea or purpose for the yarn before I buy it. However, too often happens that the idea does not materialize and the yarn goes to my stash. Or I just don't have enough time to implement all my ideas.
This fall, I have tried to design knitwear whose material were founded in my stash. The box shaped BOX is grateful for this purpose, as well my tube scarf pattern, because they are knitted with knitting machine quite rapidly and with relatively little effort. And best of all, they both have proven useful garments.
However, with the yarns purchased in advance you may have to play some tricks.
Lithuanian Midara Roma yarn is a dream come true if you knit with the machine! It is a nice thin yarn with lots of colorways and you can wear it even on bare skin. I have bought it during my visits in Vilnius. The only problem has been just that I have bought it too little, only two balls, that is 200 g, in three different shades (dark purple, blue-gray and light gray).
I also found that thickness and length of Roma yarn varies slightly in different shades and color batches. In August, I had knitted an entire BOX-knit from two balls, but this blue yarn was clearly thicker, so for the sleeves two balls was not enough. I ran all the yarn shops through Helsinki trying to find more yarn in right tone or thickness, but I could not find an option good enough. So I decided to make the sleeves of the last remaining Midara yarn that I had: light gray.
The story of yarn of this tube scarf is also very typical for me. Last fall, I wanted to test knit Tuija's Rento sweater, and I tried to find an alternative yarn for the pattern. I found Schachenmayr Fine Wool yarn that corresponded the yarn Tuija used and I bought four balls in different shades. However, the Fine Wool did not match with the pattern and so the yarn remained in my stash. Until I realized that the yarn is very suitable for knitting machine and the shades go very well together.
At least these yarns have been saved in order to maintain over the years in my stash. However, there is still much yarn left in my stash!
maanantai 2. maaliskuuta 2015
Lisää harmaata / More grey knittings
Malli/Pattern: Poolkuu by Anna Verschik (Ravelry-linkki)
Lanka/Yarn: 8-säikeinen pellava/8-ply linen yarn 100 g
Puikot/Needles: 3,75 mm
En ole juurikaan neulonut huiveja. Ihmettelen itsekin, miksi en. Karkeasti yleistäen huivit ovat pienehköjä projekteja ja ne syntyvät pienestä määrästä lankaa. Huivin rakenne voi olla hyvin yksinkertainen, graafinen tai hyvin koristeellinen, ja muodoltaan symmetrinen ja säännöllinen tai epäsäännöllinen, siis ihan mitä vaan. Löysä neulekäsialani voisi olla huiveissa jopa eduksi, kun tulisi saada aikaan hyvin laskeutuvaa neulosta. Huivit neuletöinä sopisivat siis mitä mainioimmin minulle, sillä olen luonteeltani välillä vähän kärsimätön (ja minulla on krooninen aikapula).
I haven't been knitting scarves and I wonder myself why. Roughly speaking scarves are small-scale projects, and they arise from a small amount of yarn. The structure of scarf may be very simple, graphic or very ornate, and the shape of symmetrical and regular or irregular, therefore, whatever. Scarves could be very suitable for me as I knit loosely, I am a bit of impatient by nature and I have a chronic lack of time.
Sain viime syksynä Annalta lahjaksi pellavalankaa ja Poolkuu-huivin ohjeen, ikään kuin vinkiksi. Olin aikaisemmin ihaillut huivin yksinkertaisuutta ja graafista pitsikuviota. Siihen yhdistelmään miellyn aina Annan ja muidenkin neulesuunnittelijoiden designeissa. Ensimmäisessä versiossa huivin osat olivat yhdenmuotoiset, mutta ne on neulottu keskisaumasta yhteen, jolloin neulepinta on toisessa puolessa pääsääntöisesti sileä ja toisessa nurja. Poolkuussa huivin kappaleet on neulottu peilikuviksi, joten puolikkaat muodostavat yhdelle puolelle sileän ja toiselle puolelle nurjan neulepinnan.
Muut neuleet veivät kuitenkin ajatukseni ja aikani Poolkuun jäädessä syrjään odottamaan. Sitten koitti talviloma ja olin matkaneuletta vailla, sillä Aarni 3.0-pusero oli juuri valmistunut enkä ollut ehtinyt suunnitella seuraavaa neuletta. Muistin Poolkuun ja pellavalangan ja kelpuutin ne mukaani Italiaan.
Last fall Anna give me some linen yarn and Poolkuu-scarf pattern as a gift. I had previously admired for the simplicity and graphic lace pattern of this scarf. I always take a fancy to that combination. In the first version of Anna's scarf parts were consistent, but they were knitted together from the center and therefore are contrary to each other. In the Poolkuu -scarf the pieces are knitted pieces as mirror images, so the two halves are forming one side knitted and the other side purled surface. My focus, however, went on other projects first. Then came my winter holyday week and I was missing good and simple knitting idea. I remembered Poolkuu -scarf and linen yarn, and I took them with me to Italy.
Luin Annan ohjeen ennen matkaa ja päätin seurata sitä täsmälleen. Matkan aikana neuloin silloin, kun se sopi muun perheen aikatauluihin. Otin siis hyvin rennosti. Vaan kuinkas sitten kävikään? Kotiin palattuamme huomasin, että olin neulonut kaksi samanlaista kappaletta, en peilikuvia.
Haukoin kyllä hetken henkeäni huivikappaleiden äärellä, sillä olin hyvin hämilläni omasta hajamielisyydestäni. Sattumalta Anna tuli käymään Helsingissä heti matkamme jälkeen ja me tapasimme juuri, kun olin pohtimassa, puranko toisen huivikappaleen. Saimme makeat naurut hajamielisyydestäni. Päätin, etten pura toista kappaletta, sillä ne on neulottu Italian kevätauringon paisteessa Amalfin rannikolla. Ne ovat kuin matkamuisto. Sain matkamuiston sekä makeiden naurujen lisäksi oivan opetuksen siitä, ettei yksinkertainenkaan ohje ole aina ihan yksinkertainen. Kyllä sitä seuratessa on oltava hereillä!
I read the instructions and decided to follow it exactly. During the trip I took a very relaxed manner with the scarf. But what happened? After returning home, I noticed that I was knitting two identical pieces, not mirror images.
I was very confused about my own distraction. Coincidentally, Anna came to visit in Helsinki immediately after our trip and we met just when I was thinking what to do with another scarf piece. We got good laugh. I decided not to rip the other piece and live with it as it is. I got a memorable souvenir and sweet laugh but also an excellent teaching that the simple instructions aren't always quite simple. It will only succeed if you are awake.
Muuten, symmetrinen Poolkuu on jo puikoilla. ;)
By the way, the symmetrical Poolkuu -scarf is already on my needles. ;)
sunnuntai 9. helmikuuta 2014
Enchanted Mesa
Tähän neuleeseen piti tarttua heti!
I had to grab this knitting just now!
Enchanted Mesa designed by Stephen West
Lanka/Yarn: 350 g sport- ja DK -vahvuisia jämälankoja tai yksinäisiä vyyhtejä omasta varastosta/ Sport or DK weight yarn leftovers or lonely hanks from my stash (Kampes, Aade, latvialainen maalaisvilla/Latvian country yarn, Malabrico)
Puikot/Needles: 3,75 mm
Tunnelmat/Feelings: Jihuu! Yippee!
Lähdin tähän projektiin kahdella periaatteella. Ensinnäkin lankojen on löydyttävä lankavarastostani, mieluiten jämistä ja yksinäisistä vyyhdeistä, joista ei muuten tulisi lapasia kummempaa. Häpeäkseni on tunnustettava, ettei tämän periaatteen toteuttaminen tehnyt edes tiukkaa!
I started this Project with two principles. First of all, the yarns must be found in my stash, preferably with leftovers and lonely hanks that would otherwise become only mittens, really. To my shame, I have to confess that the implementation of this principle didn't even got tight!
Toisen periaatteen kanssa kävin hieman painia itseni kanssa. Halusin nimittäin pysyä Stephen Westin designille uskollisena ja tehdä Mesastani juuri niin toispuoleisen ja väljän kuin ohje sanoo. Halu muokata mallista istuvampi, symmetrisempi ja väljyysvaroiltaan niukempi oli välillä todella suuri, varsinkin, kun blogeissa ja Ravelryssä julkaistaan lähes päivittäin hienosti muokattuja versioita Mesasta. Hammasta purren pysyin kuitenkin alkuperäisessä mallissa. Ainoastaan hihoja lyhensin itselleni sopivammaksi.
The second principle I went out with a little wrestling with myself. I wanted to be true to the original design and make my Mesa just as for single sided and loose as the guide says. The desire to modify the model more fitting, more symmetrical and less positive ease was a really great, especially when people are publishing almost daily nicely modified versions of Mesa in blogs and Ravelry. Gnashing of my teeth, however, I was to remain in the original model. Only the sleeves are shortened to suit me.
Toki silmiini on osunut muutama blogimaailmassa julkilausuttu kritiikinpoikanen Enchanted Mesaa kohtaan. Mesaa on moitittu epäkäytännöllisksi ja hankalaksi, ja Westin designeja kummallisiksi. Minusta Mesa on mahtavan leikkimielinen, kuten muutkin Westin suunnittelemat neuleet. Miksi kaiken pitäisi olla suoraa, trimmattua ja istuvaa? Näen Westin suunnittelemat neuleet tiennäyttäjänä ja kyseenalaistajana enemmän kuin käyttöneuleina. Erityisen viehättynyt olen neuleen teknisiin ratkaisuihin, sillä juuri rakenteissa näkyy Stephen Westin lahjakkuus. Enchanted Mesa antoi minulle uuden idean rakentaa neuleen miehusta, ja ehkä lainaan joskus tätä ideaa omassa suunnittelussani.
Ainakin tämä Mesa menee käyttövaatteeksi heti. Olen tyytyväinen siihen, etten modaillut Mesaa, sillä siinä on mukava olla.
Sure, my eye has catch a few criticisms towards Enchanted Mesa. It has been criticized as impractical and the West Knit designs weird. I think Mesa is a great playful design, just like any other West Knit designs. Why does everything have to be direct, trimmed and fitted? I see West Knit designs playing a leading role in questioning knitting tradition more than ready to wear - knittings. I am particularly attracted to the technical solutions. The structures shows the talent of Stephen West. Enchanted Mesa gave me a new idea to build a yoke, and maybe sometimes I quote this idea in my own design.
However, I'm going to use this knitwear on a daily basis. I am pleased that I didn't modify it. This way it's very comfortable to wear.
torstai 26. syyskuuta 2013
Neule tarpeeseen / Sweater needed
Havahduin ja häpesin. Nuorempi pojistani oli saanut neulomani paidan melkein kaksi vuotta sitten. Nyt Pikkuveli -neule on jo auttamattomasti pieni. Samoin oli käynyt Vattumato -neuleelle.
I realized something and was ashamed. Last time I was knitted something to my younger son was almost two years ago. Now, Little Brother, is already hopelessly small ans so is Little Rasberry Beetle too.
Oli siis korkea aika ottaa puikoille jotakin hänelle sopivaa. Silmäni osuivat juuri hankittuun Veera Välimäen kirjaan Lankaleikki, ja kirjasta nousi esiin Raitapaita -malli. Hoksasin myös, että tämä malli on mitä mainioin myös jämälankaneuleeksi, joten kaivelin Aarni- ja Aarni 2.0 -paitojen jämät esiin ja aloitin.
So it was high time to cast on something he wanted. My eyes hit just acquired Veera Välimäki's new book Lankaleikki and my eyes catched Raitapaita -pattern. I realized also that this pattern is an excellent knitwear to use left over yarns also, so I dug some leftovers from my stash (from sweaters Aarni and Aarni 2.0) and started to knit.
Malli/Pattern: Raitapaita by Veera Välimäki
Lanka/Yarn: Aade solid 8/3 (100 % wool) 190 g
Puikot/ Needles: 3,5 mm ja/and 4,5 mm
Malli on Veeramaisen upea ja ohje toimii. Tosin täytynee tunnustaa, että minulla alku takkusi melkoisesti, kun en millään meinannut käsittää, miten lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat sijoittuvat. Ravelryssä ei ole vielä montaa projektia, josta sitä olisi voinut käydä kurkkimassa. Myös kätisyysasiat huolettivat, ohje kun oli melko niukka kirjalliseksi.
The model is gorgeous and the notes is working. However, I guess I should confess that I had a difficult beginning, when I absolutely could not understand how short rows and turnarounds are placed. Ravelry does not have many projects about this pattern, which could help me. Also the fact that I'm left-handed, worried me, because the notes were written with few words.
Poikani on pitkä ja kapea, joten valitsin neljävuotiaan koon mukaiset silmukkamäärät, mutta kuusivuotiaan pituudet vartalossa ja hihoissa. Koska valitsemani lanka (Aaden karstalanka 8/3) on kovin karheaa ja langan riittäminen huoletti, lyhensin kauluksen sileän neuleen osuutta usealla senttimetrillä. Paidassa on huomattavan kapeat hihat, joten jätin puolet kavennuksista tekemättä.
My son is tall and narrow, so I chose a size for four year olds, but I knitted lengths following the instructionsthe six year old's size. Since my choice of yarn (Aade 8/3) is a very rough yarn I shortened the collar several centimeters. The pattern has remarkably narrow sleeves, so I did knit only half of the decreasings.
Projekti eteni niin vauhdikkaasti, että unohdin neuloa taskut eteen! Pihlajapuiset napit sentään ehdin ommella paikalleen ennen kuin Raitapaita otettiin käyttöön.
The project proceeded so fast that I forgot to knit pockets in front! After all I had time to sew wooden buttons in place before the sweater was introduced by my son.
I realized something and was ashamed. Last time I was knitted something to my younger son was almost two years ago. Now, Little Brother, is already hopelessly small ans so is Little Rasberry Beetle too.
Oli siis korkea aika ottaa puikoille jotakin hänelle sopivaa. Silmäni osuivat juuri hankittuun Veera Välimäen kirjaan Lankaleikki, ja kirjasta nousi esiin Raitapaita -malli. Hoksasin myös, että tämä malli on mitä mainioin myös jämälankaneuleeksi, joten kaivelin Aarni- ja Aarni 2.0 -paitojen jämät esiin ja aloitin.
So it was high time to cast on something he wanted. My eyes hit just acquired Veera Välimäki's new book Lankaleikki and my eyes catched Raitapaita -pattern. I realized also that this pattern is an excellent knitwear to use left over yarns also, so I dug some leftovers from my stash (from sweaters Aarni and Aarni 2.0) and started to knit.
Malli/Pattern: Raitapaita by Veera Välimäki
Lanka/Yarn: Aade solid 8/3 (100 % wool) 190 g
Puikot/ Needles: 3,5 mm ja/and 4,5 mm
Malli on Veeramaisen upea ja ohje toimii. Tosin täytynee tunnustaa, että minulla alku takkusi melkoisesti, kun en millään meinannut käsittää, miten lyhennettyjen kerrosten kääntymispaikat sijoittuvat. Ravelryssä ei ole vielä montaa projektia, josta sitä olisi voinut käydä kurkkimassa. Myös kätisyysasiat huolettivat, ohje kun oli melko niukka kirjalliseksi.
The model is gorgeous and the notes is working. However, I guess I should confess that I had a difficult beginning, when I absolutely could not understand how short rows and turnarounds are placed. Ravelry does not have many projects about this pattern, which could help me. Also the fact that I'm left-handed, worried me, because the notes were written with few words.
Poikani on pitkä ja kapea, joten valitsin neljävuotiaan koon mukaiset silmukkamäärät, mutta kuusivuotiaan pituudet vartalossa ja hihoissa. Koska valitsemani lanka (Aaden karstalanka 8/3) on kovin karheaa ja langan riittäminen huoletti, lyhensin kauluksen sileän neuleen osuutta usealla senttimetrillä. Paidassa on huomattavan kapeat hihat, joten jätin puolet kavennuksista tekemättä.
My son is tall and narrow, so I chose a size for four year olds, but I knitted lengths following the instructionsthe six year old's size. Since my choice of yarn (Aade 8/3) is a very rough yarn I shortened the collar several centimeters. The pattern has remarkably narrow sleeves, so I did knit only half of the decreasings.
Projekti eteni niin vauhdikkaasti, että unohdin neuloa taskut eteen! Pihlajapuiset napit sentään ehdin ommella paikalleen ennen kuin Raitapaita otettiin käyttöön.
The project proceeded so fast that I forgot to knit pockets in front! After all I had time to sew wooden buttons in place before the sweater was introduced by my son.
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Markkinahumussa / Valmistuneita
Tapasin eilen Tuijan ja Helenan. Kävimme yhdessä Kädentaitomessuilla että Keittiöperäyrittäjien Käsityötarvikemarkkinoilla.
Titityyn Holst-lankahyllyllä hypistelimme melkein kilpaa värisävyjä ja pohdimme, kuka ostaa ja mitä. Viime syksyn messuillahan jäin hitauttani nuolemaan näppejäni. Tällä kertaa yritin olla nopea ja nappasin Denim-sävyä 300 g. Kaunis sinisenvihreä Marlin-sävy taisi kiertää meidän kaikkien sylissä harkittavana. Hassua, että haluamme aina niitä samoja sävyjä, vaikka Holstilla niitä kyllä riittäisi monia, monia muitakin...
Sitten iski ihan hirvittävä himo saada intensiivistä lilaa (Rikke-)pipoa ja kauluria varten. Olin jo menossa kassaa kohti Malabrigon Arroyo -kerät sylissäni, kun huomasin Louhittaren luolan hyllyn. Pienen harkintahetken jälkeen ostoskassiini hypähtivät 3 vyyhtiä Ahtia komeassa purppuran sävyssä. Tuulian värjäämät langat ovat minulle uusi tuttavuus.
Toinen täsmäiskuni oli suunnattu Raijan aitan apajille. Pehmennettyä vaatepellavaa lähti mukaani kolmea sävyä. Nämä nähdään ommeltuna kesään mennessä, lupaan sen.
Keittiönperäyrittäjien markkinoilta en tehnyt ostoksia, vaikka mieltä jäivät hieman kaihertamaan Belovedin lusikoiden varsista taivutellut sormukset...
Markkina- ja ostoskierroksen jälkeen istahdimme Cafe Engeliin, lounastimme ja neuloimme yhdessä. Meillä oli niin mukavaa, että seurueemme valokuvaaminen unohtui kokonaan! Hoksasimme sentään kuvata vastavalmistuneen jämälankaneuleeni Kolera-altaan reunalla. Kameran takana oli Tuija.
Malli/Pattern: Räsymattotunika 2.0 /oma versio
Lanka/Yarn: fingering -vahvuista jämälankaa / fingering weight left over yarn 450 g
Koneneulottu / knitted by machine
Tunnelma/Mood:nooh.../well...
Olen hieman ristiriitaisissa tunnelmissa tämän neuleen kanssa. Halusin käyttää pois kaikki violetin ja lilan sävyiset jämälankani. Halusin kokeilla suoraa miehustaa, pudotettua olkalinjaa ja laatikkomaista profiilia, vähän niinkuin 1980 -luvulla oli tapana tehdä. Periaatteessa kaikki on tässä neuleessa kohdallaan ja harkittua. Värien raidoitus toimii yhtä hyvin kuin edellisessä jämälankamekossani.
Kuitenkaan hihat eivät näytä hyvältä. Olen irroittanut ne kertaalleen ja istuttanut uudelleen, mutta edelleen hihan ja miehustan sauma pistää silmääni. En ehkä ollut riittävän rohkea tunikan laatikkomaisessa linjassa, ja se muistuttaa liian paljon edeltäjäänsä, jossa hihat istuvat kuin valetut. Pudotettu hiha ei voi edes istua hyvin, sen tajuan kyllä.
Minulla on nyt kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: 1) irroitan hihat vielä kerran ja ompelen ne takaisin paikoilleen siten, että hihan päätelty yläreuna tulee rouheasti päällepäin, 2) unohdan koko asian, pidän neuletta sen aikaa, kun se jaksaa minua viehättää ja pistän sitten kiertoon.
Myös Lea on valmistunut. Täytyy järjestää kunnon kuvaus sille lähiaikoina.
Kiitokset vielä mainiolle markkinaseuralleni!
Sorry, this time in finnish only.
![]() |
Titityyn Holst-lankahyllyllä hypistelimme melkein kilpaa värisävyjä ja pohdimme, kuka ostaa ja mitä. Viime syksyn messuillahan jäin hitauttani nuolemaan näppejäni. Tällä kertaa yritin olla nopea ja nappasin Denim-sävyä 300 g. Kaunis sinisenvihreä Marlin-sävy taisi kiertää meidän kaikkien sylissä harkittavana. Hassua, että haluamme aina niitä samoja sävyjä, vaikka Holstilla niitä kyllä riittäisi monia, monia muitakin...
![]() |
| Holst Garn Supersoft, sävy Denim |
Sitten iski ihan hirvittävä himo saada intensiivistä lilaa (Rikke-)pipoa ja kauluria varten. Olin jo menossa kassaa kohti Malabrigon Arroyo -kerät sylissäni, kun huomasin Louhittaren luolan hyllyn. Pienen harkintahetken jälkeen ostoskassiini hypähtivät 3 vyyhtiä Ahtia komeassa purppuran sävyssä. Tuulian värjäämät langat ovat minulle uusi tuttavuus.
![]() |
| Louhittaren luola/Knitlob's Lair Ahti |
Toinen täsmäiskuni oli suunnattu Raijan aitan apajille. Pehmennettyä vaatepellavaa lähti mukaani kolmea sävyä. Nämä nähdään ommeltuna kesään mennessä, lupaan sen.
Keittiönperäyrittäjien markkinoilta en tehnyt ostoksia, vaikka mieltä jäivät hieman kaihertamaan Belovedin lusikoiden varsista taivutellut sormukset...
Markkina- ja ostoskierroksen jälkeen istahdimme Cafe Engeliin, lounastimme ja neuloimme yhdessä. Meillä oli niin mukavaa, että seurueemme valokuvaaminen unohtui kokonaan! Hoksasimme sentään kuvata vastavalmistuneen jämälankaneuleeni Kolera-altaan reunalla. Kameran takana oli Tuija.
Malli/Pattern: Räsymattotunika 2.0 /oma versio
Lanka/Yarn: fingering -vahvuista jämälankaa / fingering weight left over yarn 450 g
Koneneulottu / knitted by machine
Tunnelma/Mood:nooh.../well...
Olen hieman ristiriitaisissa tunnelmissa tämän neuleen kanssa. Halusin käyttää pois kaikki violetin ja lilan sävyiset jämälankani. Halusin kokeilla suoraa miehustaa, pudotettua olkalinjaa ja laatikkomaista profiilia, vähän niinkuin 1980 -luvulla oli tapana tehdä. Periaatteessa kaikki on tässä neuleessa kohdallaan ja harkittua. Värien raidoitus toimii yhtä hyvin kuin edellisessä jämälankamekossani.
Kuitenkaan hihat eivät näytä hyvältä. Olen irroittanut ne kertaalleen ja istuttanut uudelleen, mutta edelleen hihan ja miehustan sauma pistää silmääni. En ehkä ollut riittävän rohkea tunikan laatikkomaisessa linjassa, ja se muistuttaa liian paljon edeltäjäänsä, jossa hihat istuvat kuin valetut. Pudotettu hiha ei voi edes istua hyvin, sen tajuan kyllä.
Minulla on nyt kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: 1) irroitan hihat vielä kerran ja ompelen ne takaisin paikoilleen siten, että hihan päätelty yläreuna tulee rouheasti päällepäin, 2) unohdan koko asian, pidän neuletta sen aikaa, kun se jaksaa minua viehättää ja pistän sitten kiertoon.
![]() |
| No, onko se helma hyvin? |
Myös Lea on valmistunut. Täytyy järjestää kunnon kuvaus sille lähiaikoina.
Kiitokset vielä mainiolle markkinaseuralleni!
Sorry, this time in finnish only.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


































.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)

.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)