Mätäkuun juttu / Complete failure

Kaikki ei suju aina kuin rasvattu.


Löysin ompeluvimmoissani vaatesuunnittelija Tina Givensin ja hänen kauniin mallistonsa. Hänen vaatteidensa yksinkertaisuus ja kerroksellisuus viehättivät minua, vaikka röyhelöt ja romanttisuus eivät ole varsinaisesti tyyliäni. Tina tarjoaa muutamaa malliaan netissä ilmaiseksi ja markkinoi niitä sopiviksi myös aloitteleville ompelijoille yksinkertaisten rakenteiden ansioista. Koska ilmaismallit näyttivät riittävän selkeiltä ja yksinkertaisilta yhdisteltäväksi omiin pellavavaatteisiini, päätin kokeilla niitä.

Niinpä tulostelin Bloom -mekon, Kika -alusmekon ja Plinka -housut ja teippasin kaavat kokoon. Tutustuin huolellisesti myös jokaisen vaatteen ompeluohjeisiin ja mitoitukseen. Varmistin monta kertaa sekä mitat että tulosteiden oikean suhteen, sillä kaikki ilmoitettiin vain tuumissa ja jaardeissa.

Vaan kuinkas sitten kävikään?

Bloom -mekko on tehty kaavan pienimmällä koolla (small!) ja kankaaksi on valittu ohjeessakin suositeltu ohuehko pellavakangas. Minä käytän yleensä vaatekokoja M tai L eli en ole missään nimessä siro enkä laiha. Leikatessani kangasta kaavan mukaan pienensin mielestäni valtavan laajaa kaula-aukkoa. Kaula-aukko jäi tästä huolimatta niin suureksi, ettei mekko pysy päällä, vaan se valahtaa pois olkapäiltäni.

Myös tuota merkillistä etuhalkiota mietin jo leikkausvaiheessa. Se nimittäin osuu juuri, no, tiedätte minne. En ymmärrä halkion sijoituspaikkaa ollenkaan.

Alusmekko Kika ei onnistunut yhtään sen paremmin.

Kikaan valitsin kankaaksi pehmeän puolipellavan. Pienensin Kikan kaula-aukkoa myös jo leikkuuvaiheessa ja yläosaa ompeluvaiheessa sivusaumoista noin 8 cm, mutta edelleen se roikkuu päälläni kuin säkki ja väljyysvaroja on kainalon alla reilusti.

Plinka-housut ovat vielä ompelupöydälläni, mutta en tiedä, uskallanko ryhtyä ompelemaan...

Se on ainakin selvää, että pienennän reilusti myös Plinka -housuja jo ennen ompelua. Sen sijaan se, mitä aion tehdä mekoille, on vielä hieman epäselvää minulle. Joka tapauksessa kumpikin mekoista on käyttökelvoton sellaisenaan.

En aio tässä yhteydessä kritisoida vaatteiden suunnittelijaa enempää. Ompeluohjeistakin minulla olisi yhtä ja toista sanottavaa. Yksinkertaiset vaatemallit eivät ole välttämättä aivan yksinkertaisia toteuttaa, varsinkaan, jos ompelija jätetään ylimalkaisten ohjeiden varaan.

Jos joku lukijani haluaa kokeilla itse Tina Givensin vaatekaavoja, annan muutaman neuvon:

1. Givensin kaavojen mitoitus on erittäin reilu. Vertaa kaavoja olemassa oleviin vaatteisiisi ja tee muutoksia. Voit kaventaa niitä tarvittaessa keskeltä kaavaa, siis siirtää keskitaitetta sisemmäksi. Rintaville ja isokokoisille nämä mallit sopivat sen sijaan erinomaisesti!

2. Käytä vain ohuita, erittäin laskeutuvia ja pehmeitä kankaita. Esimerkiksi puuvillavoilee tai -batisti voisivat toimia pellavaa paremmin näissä malleissa. Toinen asia onkin sitten, mistä sellaista löytää Suomesta.

3. Erityisesti Bloom-mekon etu- ja takakappaleen leikkuureunat kannattaa huolitella saumurilla ennen ompelua. Se mainitaan ohjeessa vain sivulauseessa. Taskujen kiinnittämisen ja sivusaumojen ompelun jälkeen reunan huolittelu on melkein mahdotonta.

Ehkäpä suon itselleni nyt pienen ompelutauon ja mietin mukavampia asioita, kuten lähestyvää Vilnan matkaani!


Sorry, but this time only shortly in english:

I found Tina Givens collection and was very inspired! She offers a few free patterns on her sites, and I decided to try them out, because they looked like so simple and easy.

The end result, however, was rather disappointing. The clothing sizing of Tina Givens designs is too big and garment sewing instructions are too cursory, even if they are simple in designer's opinion. Now I have to consider how to reduce these dresses to fit for me.

Unfortunately, I can not recommend these freebies to anyone, but if someone wants to try them, I hope that she will be accurate choosing the right size and fabric. Linen fabric is too stiff for these models but cotton voile or batist would work well.

Jämäpalamekko / Patchwork dress

Lepopuikolla on kaiveltu myös tilkkulaatikoita. Tämä jämäpaloista koottu pellavamekko valmistui sopivasti heinäkuun helteisiin.

This summer I have looked through also my fabric stash: swatches and left overs. This linen dress  assembled with left over fabrics completed appropriately for hot days in this July.

Kaava mekkoon löytyi viime vuosituhannelta peräisin olevasta Burdasta (4/99). Mekko on helmastaan hauskasti pallomainen, ja siitä syystä mekon kaava jäi mieleen ja on odotellut 15 vuotta toteuttamista.

This pattern is from old Burda magazine (4/1999). The hem is ball-shaped in a fun way and that's why I had it in mind for 15 years.

Taidan olla aikamoinen hamsteri!

I guess I'm a bit of a hoarder!

Farkkujen metamorfoosi 2.0 / The metamorphosis of used jeans 2.0

Farkkutytöllä pitää olla tietenkin farkkuhameita. Monta farkkuhametta. Viime kesänä kuljin tässä hameessa. Tämän kesän farkkuhameeni on kietaisumallinen ja siinä on käytetty materiaalina vanhoja farkkuja sekä jämäpaloja edelliskesän farkkuhameprojektista kesän teeman mukaisesti.

Idean löysin Pinterestistä. Kappaleet ovat erimittaisia tarkoituksella ja helma sekä muotokaitale vyötäröllä on jätetty kääntämättä.

Kietaisuhameissa on minua aina ärsyttänyt se, että kietaisuosat, tässä tapauksessa etukappaleet eivät mene riittävän paljon päällekkäin. Pieni tuulenvire tai reippaampi askel ja hame vilauttaa pahemman kerran. Tässä hameessa toinen etukappale on kokonaisen etukappaleen mittainen, eikä vilautteluongelmaa ole toistaiseksi ilmennyt.

Vyön lukoksi hankin kaksi kookasta D-lenkkiä, joita löytää nykyisin vain hyvin varustetuista nappikaupoista. Vyölenkit ovat tietenkin edellisen farkkumekkoprojektin materiaalista.

Aika kiva siitä tuli!

I like the jeans and denim. For this reason, I have a lot of jeans and denim skirts. Last summer, I sewed this skirt. This summer I wanted to sew a denim skirt from old jeans according my promise to re-use old clothes in my sewings.

I got the idea for this skirt on Pinterest. The skirt is a wraparound skirt. They have such a problem that the wraparound pieces swing easily and reveal too much. This skirt I've been trying to solve the problem and wraparound pieces are long enough.

The skirt has a belt and D-rings as a fastening mechanism. D-rings are hard to find nowadays, because they are not widely used. Belt loops are from the previous project.
Raw edges and uneven hem give this skirt her own character. It's nice is it!

Zigzag Kimono

Hengissä ollaan!

Still alive!

 

 

Zigzag Kimono designed By Anna Verschik 

 

Lanka/Yarn: Rico Design Essentials Cotton DK 320 g

Puikot/Needles: 3,5 mm ja/and 3,75 mm

Fiilis/Feelings: Yes!!

 

 

 

Lepopuikolla on ahkeroitu koko kesä. Muuttolaatikoiden tyhjentämistä ja tavaroiden järjestelyä on riittänyt näihin päiviin saakka. Olemme tutustuneet uusiin kotikulmiimme tehden pieniä pyöräretkiä koko perheen voimin. Ehdimme tehdä myös parin viikon automatkan Itämeren ympäri.

 

I have been working hard all summer. Moving boxes have been emptied and the items are arranged in the present day. We have reviewed our new neighborhood making small bike rides with the whole family. We had also time to make a two-week road trip by car around the Baltic Sea.

 

Välillä olen ommellut, ja osan tuotoksista olen jo blogissani esitellytkin, mutta osa on edelleen esittelemättä. Puikoillakin on ollut koko ajan jotakin. Kesän alussa otin työn alle Veera Välimäen Opettajattaren jo kolmannen kerran. Se on tilaustyö ja menossa syksyllä työkaverilleni. Kaikenlaisia neulekokeiluja olen tehnyt myös, mutta olen ilmeisesti ollut sen verran väsynyt menneestä talvesta ja keväästä, ettei niistä ole tullut mitään sen valmiimpaa, vielä.

 

At times, I have sewn, and some of the outcomes I have already revealed here my blog, but some are still without presenting. On my needles there is always been something. At the beginning of the summer, I started Veera Välimäki's Opettajatar for the third time. It is made ​​to order and going to my colleague. I have knitted all kinds of testings as well, but I seem to have been so tired because of past winter and spring, that my testings don't become anything more complete, yet.

 

 

Sitten Anna järjesti Ravelryssä yhteisneulonnan tästä mallista. Olin heti innokkaana mukana!

 

Then Anna organized the KAL in Ravelry. I was immediately enthusiastic in!

 

 

 

Annan malli on yksinkertainen, saumaton ja ylhäältä alaspäin neulottu, niin minua! Pienten alkupähkäilyjen jälkeen kaikki sujui ongelmitta ja nopeasti.

 

Anna's design is simple, seamless and knitted from the top down, so my cup of tea! Everything went smoothly and quickly after small initial difficulties with the width of the neck.

 

 

 

 

 

Tämä on tulevan syksyn ehdoton käyttövaate! Heti tekee mieli rynnätä kangaskaapilleni ja ommella sille kaveri!

 

I'll wear this kimono a lot this coming fall! I also feel like rush to my fabric stash and start sew something to combine!



Farkkujen metamorfoosi / The metamorphosis of used jeans

Pidän denimkankaasta ja farkuista. Erityisesti pidän tummasta denimistä, joka kuluu, pehmenee ja vaalenee käytössä. Kuljen pillifarkuissani kesät talvet, ja vaikka olen yrittänyt ihan tosissani siirtyä klassisempiin ja tyylikkäämpiin suoriin housuihin, en ole vielä oppinut olemaan sellaisissa. Tässä suhteessa en varmaankaan tule koskaan kasvamaan aikuiseksi.

Farkkutytöllä on tietenkin farkkuja joka lähtöön. Muuton yhteydessä katsastin myös farkkuvalikoimani, ja totesin saman, minkä trikoopaitojen kanssa totesin. Farkkuja on liikaa, ja osa kulahtaneita, rikki tai epämukavat päällä.

Isoa, poistettavien farkkujen pinoa tutkiessani välähti. Näistähän voisi tehdä jotain uutta! Poimin pinosta kahdet samanlaiset farkkulökärit, joiden kangas oli tavanomaista denimiä ohuempaa.

Leikkasin saksilla lahkeen auki sisäsaumasta.

Tässä vaiheessa heräsi epäilys kankaan riittävyydestä. Niinpä leikkasin vielä kolmannet, paksuudeltaan suurinpiirtein samankaltaiset farkut sisäsaumoista auki.

Kolmansissa farkuissa oli niitittömät takataskut. Ratkoin ne talteen.

Sitten seurasi tuumaustauko... ja toinenkin. Kokeilin kaikenlaisia suosikkikaavojani lahkeiden päällä ja ryhdyin toimeen.

Ratkomani taskut löysivät lopulta uudet paikat.

Farkuista tuli mekko. Mekon pohjana on käytetty Ottobre Design Woman (6/2012) Stitch Details -mekon kaavaa. Tämän mekon olen ommellut jo kaksi kertaa.

 

 

Aika kiva siitä tuli! Käyttömukavuutta lisäsin vuorittamalla helman.

I also have too many pair of jeans. So I removed all of the broken and uncomfortable jeans off my wardrobe. When I was sorting them, I discovered that I could make them into something new, a tunic or a dress. I ribbed my three pairs of jeans, examined my sewing patterns and decided to try it.

The final result is successful. I'm very pleased! Jeans became an altogether different treatment of garment!

 

T-paitojen uusi elämä/Remade t-shirts

Muuton yhteydessä löysin vaatekaapistani paljon trikoopaitoja, joita en juurikaan käytä. Osa oli kulahtaneita, mutta osa uudenveroisia ja käyttökelpoisia. Löysin aiemmin keväällä Outi Pyyn ja Mirjami Matteus-Lemettisen ilmaisen Trashion/Remade -malliston, ja päätin kokeilla, mitä saan aikaan kolmella trikoopaidalla.

I found a lot of T-shirts in my wardrobe that I do not really use. Some of them was worn out, but some like-new and useful. Earlier this spring, I found free Trashion / Remade collection designed by Outi Pyy and Mirjami Matteus-Lemettinen, and I decided to try what I accomplish with three T-shirts.

Ensiksi kaikki paidat paloiteltiin. Yhdestä leikattiin talteen hyvä alaosa.

First, all shirts are cut into pieces according to a precise plan. Good hem excised from one shirt.

Toisesta poistettiin hihat.

The sleeves were cut off from the second shirt.

Kaikki palat ovat tarkkaan harkittuja. Kokoamisohje löytyy täältä: Monex Haaremihousut.

All the pieces were cut carefully. Instructions can be found here: Monex Harem Pant.


Lopputulos: haaremihousut Trashion/Remade -mallistosta...

The final result: harem pants from Trashion / Remade collection ...

... tai tunika.

... or tunic.

Sitä kolmatta versiota (haalaria) en kuvannut. Jo pelkät haaremipöksyt herättävät suunnatonta hupia perheessämme. :D

We didn't photographed the third version (jump suit) of the Monex. Already these harem pants alone evoke immense fun for our family. : D

Yhtä kaikki, innostuin refashion -ideologiasta ja päätin, etten tänä kesänä hanki kesävaatteita valmiina, vaan tutkin ensin, mitä omistan ja uudistan, jos on tarvetta. Tämän suuntaisia ajatuksia tukee myös tämä kirja, joka on eksynyt yöpöydälleni iltalukemiseksi.

All the same, I was inspired to refashion ideology and I decided that I didn't buy summer clothes this summer. Instead buying I shall first examine what I own already, and renew it if necessary. Ideas in this direction is also supported by one special book that deals with global problems of clothing industry, which I'm reading at the moment.

Uusiin maisemiin / To new surroundings

Lepopuikolla ollaan oltu niin kovissa muutoksen tuulissa, ettei blogiin kirjoittamiselle eikä neulomiselle ole juuri jäänyt aikaa.

Olimme haaveilleet asunnon ja paikkakunnan vaihtamisesta jo vuosia. Päätimme tarttua vihdoin tuumasta toimeen ja pistimme asuntomme myyntiin maaliskuussa. Toukokuussa tuli tarjous, johon sisältyi ehto: asunto piti luovuttaa kahden viikon päästä. Hyväksyimme tarjouksen, vaikka muuttoaikataulu oli suorastaan infernaalinen.

Onnekkaiden sattumusten ansiosta saimme järjestettyä väliaikaisen asunnon perheellemme juuri sieltä, minne olimme pitkään haaveilleet muuttavamme. Muuttaminen sinänsä oli kamalaa kuten ennakoinkin: olimme asuneet edellisessä kodissamme kauan, tavaraa oli kertynyt liikaakin ja ne etsivät kauan paikkaansa uudessa asunnossamme. Muuton tekeminen vei paljon aikaa. Iso, perheemme elämänlaatua monella tapaa parantava muutos on kuitenkin nyt tehty ja loppuunsaatettu. Olen voittajafiiliksissä, vaikka samalla tiedostan, että edessä on vielä toinen iso muutto sitten, kun olemme löytäneet sopivan omistusasunnon uudelta asuinalueeltamme.

Mieli muuttaa materiaa hitaammin, vaikka muuttomatkaa kertyi vain 20 kilometriä. Niinpä vielä  jaksan päivittäin ihmetellä sitä maisemaa, joka ikkunoistamme nyt avautuu. Mieleni kuitenkin jo hakeutuu neuleiden ja ompelusten pariin, joten Lepopuikolla alkaa taas pian tapahtua. Muutamia ompeluksia ja yksi neule jäivät muuttokiireiden alle, joten niistäkin olisi kirjoitettava.

Aloitan muuton alle jääneestä neuleesta. Se neuloutui kuin itsekseen, ja valmistui juuri ennen asuntokauppoja.

Malli/Pattern: oma/my own design
Lanka/Yarn: Austermann Algarve Grande (100 % Cotton, 96 m/50 g) 450 g
Puikot/Needles: 4,00 mm

Yksinkertainen raglanhihainen jakku on neulottu ylhäältä alas saumattomasti.

Ainoana somistuksena ovat aina-oikein -raidat miehustassa ja hihansuissa.

Selkeä perusneule. Tykkään ja käytän varmasti. Työkaveri ehti mankua tästä mallista villaisen version itselleen ennenkuin ehdin kieltäytyä. Se onkin viimeinen tilaus, jonka vastaanotan. Jatkossa keskityn omiin juttuihini.

Ulkoilutin neulettani tavatessani Annan Helsingissä. Kiitokset Annalle vielä seurasta ja inspiroivasta keskustelusta!


I have been so harsh winds of change that I haven't had time to write a blog or knit at all.

Me and my husband were dreaming of the selling our apartment and moving to Helsinki for many years. We finally decided to turn that idea into action, and we put our apartment on sale in March. In May we got the offer, which included a condition: the apartment had to be empty in two weeks. We accepted the offer, although the schedule was almost infernal.

Fortunate coincidences enabled us to arranged temporary accommodation for our family right there, where we had long dreamed of. Moving itself was awful. We had lived in our home a long time so we had too much stuff. It took a lot of time to transport all our properties to the new apatment. This large change, however, is now completed and I'm very relieved and happy even though at the same time I recognize that there is still another big move when we'll found a suitable new apartment to buy.

The mind moves more slowly than the material. Every morning I wonder new landscape even though the migration distance were only 20 kilometers away. My mind, however, already seeks knitting and sewing, so it starts to happen in my blog again soon. A couple of sewings and one knitwear are allready finished and waiting for showing on the blog.

I'll start with the knitwear. It was completed just before selling the apartment. Simple raglan cardigan is knitted seamlessly from the top down. Garter stitch stripes at the bust and hem are the only decorations. I like it a lot. My colleague managed to ask me to knit the similar cardigan to her before I could refuse. This order will the last one that I'll receive. In the future, I'll concentrate on knitting only particular issues or my own designs.

 

I was wearing this cardi for the first time when I met Anna in Helsinki. Thank you Anna for another company and inspiring conversation!